tiistai 18. elokuuta 2009

Tehtävä 18.8. - 8.9.09

Pyydämme jokaista keskusta pohtimaan seuraavia teemoja ja vastaamaan niihin liitettyihin kysymyksiin (tai haluamaansa osaan kysymyksistä) 8.9. mennessä tämän päivityksen kommentointiosaan.


Lapsilähtöisyys
  • Miten lapsi/nuori vaikuttaa toiminnan sisältöihin?

Vaikuttavuus ja arviointi

  • Mitä tulee mitata ja miten raportoida?

Valtakunnallinen saavutettavuus

1. Verkoston laajeneminen

  • Miten alueellinen tasa-arvoisuus turvataan?
  • Asiaa käsitelty jo hieman Tampereella 19.5. Marjo kirjoitti yhteenvedon keskustelusta tänne blogiin: "Työryhmän mielestä on pyrittävä siihen, että Taikalamppu- toiminta kattaa tulevaisuudessa koko maan. Myös opetusministeriön päätös ottaa kolmannelle toimikaudelle mukaan alueellisesti toimivia keskuksia on samansuuntainen viesti.

    Koko maan kattava verkosto ei kuitenkaan tarkoita, että jokaisella paikkakunnalla tulisi olla oma Taikalamppu- keskus. Parempi olisi pyrkiä siihen, että nykyiset keskukset voivat kehittää sellaisia toiminnan tapoja, että ne ovat laajalla alueella käytettävissä ja saavutettavissa niin haluttaessa. Käytännön menetelminä tällaisia tapoja ovat taidetarjottimet, ostopalvelukäytännöt, tilaaja-tuottaja- malli, kulttuuriopetussuunnitelmat, koulutus ja seminaarit."

2. Koordinointi ja kehittäminen

  • Mikä on koordinointitehtävän ja kehittämistehtävän rooli ja keskinäinen suhde?

Taidekasvatus

  • Millainen on keskuksenne taidekasvatuskäsitys?

Laatu

  • Mistä syntyy laadukas lastenkulttuuripalvelu?

Elina, Marjo ja Ilkka
Jyväskylä

perjantai 31. heinäkuuta 2009

Lukuohje 31.7.2009

Taikalamppu-strategian tarina

Mission taustaa: Lapsella ja nuorella on Suomessa perustuslaillinen oikeus kulttuuriin. Kulttuurilla on tutkitusti hyvinvointia lisäävä vaikutus.

Missio: Taikalamppu-verkosto lisää suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvointia tuottamalla heille laadukkaita kulttuuripalveluja ja tekemällä heidän kanssaan yhdessä lasten ja nuorten kulttuuria.

Taikalamppu-toiminnan oikeutus tulee olla yksinkertainen. Edellä se on kirjattu yhdellä mahdollisella tavalla painotettuna. Keskiössä on lapsen ja nuoren oikeus ja etu. Ei kai se mikään muu voi ollakaan. Taikalamppu-verkoston tavoitteena on konkretisoida ja organisoida missio yksinkertaisesti ja tehokkaasti. Taikalamppu-verkoston kautta resurssit kootaan yhteen vaikuttavimmalla tavalla.

Strategian tulee antaa lupaus ja esittää miten tämä lupaus täytetään. Voimme puhua strategiassa myös tunnelmasta ja tarinasta. Taikalampussa meidän kannattaa käyttää valoa metaforana toiminnan ja tuloksen kuvaamisessa sekä strategian tarinassa ja visualisoinnissa. Taikalamppujen toiminnan strategiassa ei kerrota organisaatioiden tarinaa vaan sitä kuinka kulttuurin ja taiteen tekemisen hehku näkyy lapsissa ja nuorissa. Tähän mennessä tehdyt arviointiraportitkin on nimetty "Taikalamppujen valossa" ja "Taikalamppujen loisteessa". Arviointiraportit kertovat kuitenkin organisaatioiden tarinaa - kuten opetusministeriö on tilannut. Taikalamppu-strategia tulee nimetä "Tuhansien taikalamppujen säihkeessä", jolloin lähestytään toiminnan oikeutuksen ydintä: säihkettä osallistujien silmissä ja korostetaan verkoston laajuutta ja syvyyttä. Oleellisinta on saada palo lasten ja nuorten okulaareihin, heidän kanssaan ruohonjuuritason kulttuurityötä tekevillä sitä usein onkin mutta ei olisi pahitteeksi, jos samaa taikasäihkettä löytyisi myös (valtion) hallintohenkilöidenkin silmäkulmasta.

Strategian visuaalisessa ilmeessä voitaisiin käyttää uudenlaista lamppua, joka muistuttaa ulkomuodoltaan päivänkakkaran kukintoa ja joka kokoaa energiansa ympäristöstä (politiikkapuheesta, ihmis- ja kulttuurikasvatuskäsityksestä, tiloista ja laitteista) ja ihmisten aktiivisesta toiminnasta. Lampun hehkuva osa muodostuu yhdessä sovituista tavoitteista. Terälehdissä konkretisoituvat ne toimintajärjestelmät (resurssit ja keinot), joiden avulla kukin taikalamppujäsen toteuttaa yhteistä tehtävää omalta osaltaan. Ympyrän muodossa kuvattu järjestelmä palautuu ihmissilmään. Taikalamppukukkien valo loistaa siellä, missä sen pitääkin.

Junassa matkalla Hyvinkään taidemuseon Todellisuuden taju -näyttelyyn 30.7.2009
Ilkka

maanantai 27. heinäkuuta 2009

Lukuohje 27.7.2009

Pyrin alla olevissa kappaleissa alustamaan syksyn kirikierrosta kohti Taikalamppu-verkoston yleisstrategian ensimmäistä versiota. Aluksi teen tiiviin summauksen tämän hetken tilaan (toimintaympäristö) ja käytän hetken verkosto-käsitteen avaamiseen. Oletan, että Taikalamppu-verkosto haluaa olla enemmän kuin itsenäisten toimijoiden liittouma.

Verkosto ja strategia tulee nähdä elävinä ja muuttuvina prosesseina ja tällöin tärkeimmiksi toimintaa ohjaaviksi asioiksi nousevat ymmärrys omasta ydinosaamisesta ja tehtävästä osana koko verkostoa sekä yhdessä määritetyt toiminnan tavoitteet. Verkoston yleisstrategia määrittelee toiminnan tavoitteet valtakunnan tasolla ja verkoston position opetusministeriön ja vaihtelevien alueellisten hallintojärjestelyjen välillä. Toiminnan tavoitteet linkittyvät käsittääkseni aina lasten ja nuorten kautta; heidän kulttuuriharrastamisen mahdollisuuksien parantamiseen. Lasten ja nuorten - verkoston asiakkaiden - asemaa verkostossa kannattanee myös pohtia. Eli missä määrin tuotetaan lastenkulttuuria ja mahdollistetaan toteuttamaan lasten kulttuuria.

Alustus on jaettu osiin, jotta kommentointi ja sen seuraaminen olisi helpompaa. Kommentoinnin, kyselyn ja tekstin täydentämisen voi aloittaa välittömästi ja jatkaa elokuun 14. päivään asti. Viikoille 34-36 olemme suunnitelleet pientä verkossa toteutettavaa ryhmätyöskentelyä ja näiden molempien osien koonti on Vaasan tapaamisen yhteydessä 11.9. Sen verran olen hidas pohtimaan ja kirjoittamaan, että kommentoin varmaankin myös itse itseäni - ehkä jopa kyseenalaistan kirjoittamaani! Ja lisää on vielä tulossa muutenkin. Olen poissa tietoliikenneyhteyksistä 2.-9.8. jolloin mittailen irlantilaisia vaelluspolkuja.

Sana on vapaa (ja laitteet liikkumaan on pantu Meitä varten)
Ilkka

Taikalamppu-verkosto ja sen toimintaympäristö

Ymmärtääksemme millainen on Taikalamppu-verkoston toimintaympäristö, on meidän ensiksi paneuduttava siihen, mitä tarkoitamme käsitteellä verkosto. Aito verkosto voidaan nähdä joko elävänä organisaationa tai tavoitteen saavuttamiseksi itseorganisoituvana toimintana. Verkostoilla on yleensä takanaan joko pitkä kehityshistoria tai sitten verkostoa on aktiivisesti ryhdytty rakentamaan oman ja yhteisen toiminnan turvaamiseksi. Yhteinen tunnuspiirre molemmille tavoille on se, että yhteistyön ymmärretään parantavan mahdollisuuksia hyödyntää ympäristön tarjoamia henkisiä ja aineellisia resursseja. Aito verkosto on siis avoin organisaatio (toiminnan elävä organisoitumistapa), jonka rajoja on mahdotonta määritellä tarkasti.

Taikalamppu-verkostoa tulisi tarkastella laajana kokonaisuutena, johon kuuluvat oleellisina tekijöinä niin ministeriö(ide)n edustajat, alueelliset ja paikalliset kulttuurihallinnon ihmiset, "Taikalampputyöntekijät", verkoston toimintaan osallistuvat asiantuntijat, taiteilijat, taidekasvattajat, taide- ja kulttuurilaitosten edustajat, koulut ja koulutusorganisaatioit kuin myös mahdolliset mesenaatit ja sponsorit - ja kaikkein tärkeimpänä: lapset ja nuoret. Taikalamppu-verkostokin konkretisoituu niihin ihmisiin, jotka toiminnassa ovat mukana ja tekevät kulttuuria yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Ja: lapset ja nuoret kuuluvat tähän verkostoon yhtä lailla. Ihmisten mukanaan tuoman panoksen kautta verkostot menestyvät - tai kaatuvat.

Taikalampun toimintaympäristöä voi tarkastella kolmen osa-alueen kautta, joita nimitän motiivi-, valinta- ja tavoiteympäristöiksi. Motiiviympäristö koostuu toiminnan tavoitteissa konkretisoituvista käsityksistä, ideologioista ja linjauksista. Näitä ovat esimerkiksi kulttuurin hyvinvointia lisäävä merkitys, vallitseva ihmis- ja oppimiskäsitys, yleinen taloudellinen tilanne ja vallitsevat poliitiikkaohjelmat. Valintaympäristö käsittää ne aineelliset ja henkiset resurssit, jotka ovat osoitettavissa toiminnan käytännön toteutuksiin. Tavoiteympäristö koostuu tavoitteen lisäksi sen saavuttamiseksi kiinnitetyistä, saatavilla olleista valintaympäristön resursseista. Tavoitteen saavuttamisen kannalta verkoston kattava ja oikea-aikainen kommunikaatio on erittäin tärkeä tekijä. (Olen hahmotellut kuvaajan, jonka avulla verkostokokonaisuus eri tason ympäristöineen hahmottuu paremmin.)

Kun verkostoa ajatellaan elävänä organisaationa (tai jopa elävänä organismina), vertautuvat edellä mainitut tekijät raaka-aineisiin, energiaan ja informaation välitykseen ja tallentamiseen, mitkä ovat olennaisia tekijöitä elämän syntymiselle ja ylläpitämiselle. Raaka-aineita olisivat mm. tilat ja välineet, energiaa rahoitus, yleinen arvostus, tekemisen palo ja innostus ja informaation tallentamista välitystä vaikkapa yhteisesti sovitut koordinointitehtävät.

Taikalamppu-verkoston historia nojautuu vahvasti opetusministeriön alkupanostukseen olemassa olevien lastenkulttuurikeskusten (ja sellaisiksi määriteltävien toimijoiden) toimintaedellytysten parantamiseen. Opetusministeriön kirjeen (OPM2/011/2002) mukaan lastenkulttuurikeskusten jäsenille myönnettävän avustuksen tarkoitus on edistää lastenkulttuurikeskusten verkoston syntymistä maahamme ja tukea verkoston toimintaa. Verkoston tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten taide- ja kulttuuripalveluja koko maassa tukemalla jo olemassa olevien lastenkulttuurikeskusten toimintaa ja edistämällä palveluiden syntymistä sinne, missä niitä ei vielä ole. Rahoitusmekaniikka toimii niin, että ministeriö tukee keskuksia 50%:n suhteessa paikalliseen ja/tai alueelliseen rahoitukseen. Perusperiaatteet määritetyissä tehtävissä ja rahoitustavassa ovat olleet samat koko ajan.

Verkostoon valitut keskukset ovat saaneet kehittää omia vahvuuksiaan ja etsiä verkoston yhteistyön muotoja melko vapaasti opetusministeriön väljän tehtävänmäärityksen puitteissa. Yhteistyö jäsenten kesken on ollut aktiivista koko verkoston toiminnan ajan ja aika on kypsä määrittää tarkemmin yhteistyön tavoitteet ja työnjako. Lähtökohtana on tietenkin omat kehittämis- ja koordinointitehtävät. Jälkimmäisistä on olemassa Hämeenlinnan ehdotus.

Tämän päivän tilannekatsaukseen tulee lisää kappale tai luku jo toteutetun toiminnan tuloksellisuudesta. Oman pohdintansa saavat myös käsitteiden määritykset.

Poliittiset linjaukset

Lastenkulttuuripoliittisessa ohjelmassa 2003-2007 manitaan, että lastenkulttuuria koskevien päätösten ja valmistelutyön tulee perustua aiempaa kokonaisvaltaisem­paan näkemykseen lastenkulttuuripolitiikan tavoitteista ja ajantasaiseen tietoon alan toimijoista ja toimintamuodois­ta. Lastenkulttuuripolitiikka tulee ottaa huomioon olen­naisena osana yleistä lapsipolitiikkaa. Lastenkulttuuripolitiikan tavoite on kodin, päivähoi­don ja koulun tukemisessa onnellisen lapsuuden vaali­misessa ja tasapainoisten, terveen itsetunnon omaavien, suvaitsevaisten ja kulttuuritietoisten kansalaisten kas­vattamisesta sekä lasten oman kulttuurin edistämisessä kaikissa lapsen toimintaympäristöissä. Lastenkulttuurilla tulee olla vahva ja arvostettu asema kulttuuri-, taide- ja koulutuspolitiikan strategisissa linjauksissa ja toiminnassa. Kulttuuripolitiikassa tulee lastenkulttuurilla olla itsestään selvä sijansa ja lastenkulttuurityö toteuttaa riittävin voi­mavaroin. Opetusministeriön lastenkulttuuripoliittisen ohjelman lähtökohtana on, että taide- ja kulttuuripalvelut tulee määritellä peruspalveluiksi. Julkisen vallan panostus näihin palveluihin muodostuu kuntien ja valtion toimen­piteistä ja palvelujärjestelmän ylläpito ja kehittäminen on niiden yhteinen haaste.

Opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2008-2011 kirjataan "taide- ja kulttuuripolitiikan tavoitteena olevan luovan taiteen edellytysten ylläpito ja kehittäminen, taide- ja kulttuuripalvelujen tasa-arvoinen saatavuus eri alueilla ja eri väestöryhmissä, taiteen ja kulttuurin toimijoiden kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen sekä kulttuuritoiminnan edellytysten ja aseman vahvistaminen tietoyhteiskunnassa." Sekä: "Lasten ja nuorten taide- ja kulttuuripalveluiden tukea suunnataan eri taiteenalojen toimintaan ja lastenkulttuurikeskusten toimintaa vakiinnutetaan lasten ja nuorten taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuuden parantamiseksi ja lasten ja nuorten osallistumisen lisäämiseksi monikulttuurisuus huomioiden. Laadukasta lasten ja nuorten mediakulttuurin kehitystä tuetaan."

Lapsi- ja nuorisopoliittiikan kehittämisohjelmassa kulttuurisen harrastuneisuuden merkitys on esillä mm seuraavissa tavoitteissa luovuuden, ajattelukyvyn ja lahjakkuuden kehittämisessä: "Tuetaan ja kannustetaan lapsia ja nuoria omien vahvuuksien ja lahjojen löytämiseen. Jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus päästä osalliseksi yhteisestä kulttuuriperinnöstä, tutustua taiteeseen ja kokeilla taiteen ilmaisumuotoja voidakseen niiden avulla kehittää itseään, yhteisöä ja sen kulttuuria." Osa-alueen toimenpiteinä ohjelmassa mainitaan: "Tuetaan järjestöjä ja yhteisöjä, jotka järjestävät lapsille ja nuorille kulttuuri-, taide- ja tiedekasvatusta. Tuetaan nuorten uutta luovaa harrastustoimintaa. Suunnataan toimenpiteitä kasvatus- ja oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien monipuolistamiseen. Kehitetään ja tuetaan ammattikasvattajia lahjakkuuden tunnistamiseen ja etsimiseen. Luodaan edellytyksiä monipuoliselle kasvatus- ja oppimisympäristöjä sekä opetusmenetelmiä koskevalle tutkimukselle. Vakiinnutetaan koulujen ja lähiympäristön välisen yhteistyön menetelmiä luontevaksi osaksi koulutyötä." Myös ennaltaehkäisevässä kulttuuritoiminnassa mainitaan kulttuuripalvelujen kehittäminen ja kuntien rohkaiseminen kehittämään matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä harrastuspalveluja.

Opetusministeriön Kulttuuripolitiikan strategiassa vuoteen 2020 ei erikseen korosteta lasten- ja nuortenkulttuurin tärkeyttä. Tahtotilana mainitaan kulttuurin ja luovuuden, kulttuuriperinnön ja -ympäristön vahva asema yhteiskunnassa ja kulttuurin arvon, merkityksen ja vaikutusten ymmärtämisen paraneminen. Kulttuuripalvelut ovat vuonna 2020 tasa-arvoisesti kaikkien saatavissa ja saavutettavissa ja eri väestöryhmien osallisuus ja harrastusmahdollisuudet suomalaisessa kulttuurissa toteutuvat.

Taikalamppu-verkoston tehtävä lasten- ja nuortenkulttuurin asiantuntijaorganisaationa voidaan katsoa olevan määrittää toimintansa tavoitteet "asiakaskuntansa" etujen turvaamiseksi (kulttuuri)poliittisten linjausten mukaan saadakseen lasten ja nuorten äänen päättäjien tietoisuuteen ja aktiivisesti kaikilla hallintotasoilla. Uusien näkökulmien tuominen keskusteluun ja toteutukseen pitävät verkoston liikkeessä.

Pähkinänkuoressa

Strategiasta vielä
Strategia on saanut yleisesti hyväksytyt ja käytetyt määritelmänsä perinteisten organisaatioiden ohjenuorana, joka kertoo mihin organisaatio on menossa, miksi juuri sinne ja miten. Määritelmä sisältää vision määrityksen (=mihin menemme), mission (=miksi juuri sinne) ja kuvauksen siitä, miten sinne päästään. Uusi käsitys strategiasta korostaa myös jatkuvaa vuoropuhelua kaikkien asianosaisten kesken. Strategia ei siis koskaan tule "valmiiksi", se ei ole päämäärä, johon pyritään vaan siinä kuvataan toteutettavaa toimintaa jonka kautta organisaatio saavuttaa julkisuuskuvansa (brändi-ajattelu). Strategiakäsitys on muuttumassa yhdessä tekemisen ja dynaamisuuden suuntaan. Verkoston ollessa kyseessä strategisessa ajattelussa tämä uudenlainen näkemys korostuu. Aito verkosto on jo itsessään uusi tapa organisoida toimintaa ja verkostolle ominainen ulos suuntautuva avoin ajattelu näkyy myös sen strategiassa ja tekee siitäkin elävän.

Missio
Suomalaisten lasten ja nuorten hyvä elämä rakentuu aktiivisesta kulttuuriharrastuksesta. (Tämän saa muotoilla toisin!)

Visio 2020
Taikalamppu-verkosto on vuonna 2020 vakiinnuttanut asemansa valtakunnallisena lasten- ja nuortenkulttuurin asiantuntijaorganisaationa. Lapset ja nuoret ovat erittäin tyytyväisiä Taikalamppu-verkoston kautta toteutettuun toimintaan: niin heille tuotettuihin kulttuuripalveluihin kuin myös itse tekemisen moniin mahdollisuuksiin. Vireä ja monipuolinen lasten- ja nuortenkulttuuri ja harrastusmahdollisuudet tunnustetaan merkittävänä viihtyvyys- ja hyvinvointitekijänä koko maassa ja tämä otetaan huomioon poliittisessa päätöksenteossa kaikilla julkishallinnon aloilla ja tasoilla. Alueellinen tasa-arvo lasten ja nuorten kulttuuriharrastusmahdollisuuksissa on arkipäivää. Taikalamppu-verkoston jäsenet kokoavat alueellaan tehokkaasti lasten- ja nuortenkulttuurin tekijät ja toimijat yhteen. Suomi on kansainvälisesti huomattava lasten- ja nuortenkulttuurin tekemisen, kokemisen ja arvostamisen edelläkävijämaa.

Joitain keinoja
* Taikalamppu-verkoston jäsenet neuvottelevat aktiivisesti OPM:n sekä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa toiminnan tavoitteista, resurssoinnista ja kehittämisestä. (OPM toimii kulttuuripoliittisten linjaustensa mukaan ja pyrkii turvaamaan kulttuuripalvelujen alueellisen tasa-arvon vuoteen 2020 mennessä?)
* Kehitetään yhteistyössä esimerkiksi kulttuuriyhdistysten kanssa uusia toteuttamistapoja, tutkitaan muun muassa "rahattoman tuottamisen" mahdollisuuksia.
* Verkostossa toteutetaan ammattimaista, korkeatasoista ja innostavaa lasten- ja nuortenkulttuuria.
* Valtakunnallinnen lastenkulttuuritapahtumien kirjo kattaa kaikki taidealat ympäri maata.
* Taikalamppu-verkosto on mukana taide/kulttuurikasvatuksen täydennyskoulutuksen suunnittelemisessa ja toteutuksessa alueellisten koulutusorganisaatioiden kanssa.
* Kulttuuriopetussuunitelmien merkitystä korostetaan ja hyviä käytänteitä levitetään juuri Taikalamppu-verkoston kautta.
* Verkoston jäsenet tuottavat uutta soveltavaa tietoa koordinointi- ja kehittämistehtävistään ja tieto jaetaan verkostossa tehokkaasti.
* Verkoston tarjoaman palvelun kautta löytyy viimeisin tutkimustieto alueelta ja toiminta synnyttää uutta tutkimusta jatkuvasti.
* Haetaan aktiivisesti uusia verkostokumppaneita. (Voisiko esimerkiksi läänintaiteilijoiden toimenkuvaan liittää lasten- ja nuortenkulttuurin kehittäminen oman erityisalansa alla? Taidanpa tehdä nopsan kartoituksen kollegoiden kesken aiheesta - aika moni länkkäreistä tekee työtään lasten ja nuorten kanssa...)
* Lapset ja nuoret otetaan mukaan suunnittelemaan ja arvioimaan toimintaa.
* Kulttuurityön vaikuttavuuden mittarit saadaan kalibroitua päättäjien kanssa.

keskiviikko 10. kesäkuuta 2009

Toiminnan haasteita

Oman toiminnan haasteina mainittiin:
- rahalliset resurssit, yleinen taloudellinen tilanne, raskas ja hidas rahoitusprosessi
- paikalliset päättäjät, organisaatiojäykkyys
- työhyvinvointi, henkilöresurssit, arvostus, palkkataso, osa-aikaisuus
- lasten ja nuorten kulttuuriin liittyvät asia eivät näy tärkeissä asiakirjoissa
- lastenkulttuurin näkeminen (vain) kasvatuksellisena toimintana
- lasten aliarviointi taiteen vastaanottajina (ja tekijöinä)
- taidekentän keinotekoiset raja-aidat
- taidealan vähättely
- alan osaajien vähäinen määrä alueella
- koulujen tila- ja laiteresurssit
- laajentuminen suhteessa resursseihin
- taidekasvatuksen termistön raskas perinne
- ei ole mittareita, joilla todennetaan toiminnan vaikuttavuus

Toiminnan innoittajia

Oman toiminnan innoittajina mainittiin:
- lasten ja nuorten vaikuttava osallisuus, oma tekeminen, tapa tarkastella maailmaa, elämykset kulttuurista
- poliittinen päätöksenteko, resursointi
- innostunut alueellinen yhteistyö(verkosto)
- vakinaistettu toimintamalli, resurssit, tukeminen, kulttuuriyhdyshenkilöt(opettajat)
- vertaistuki (valtakunnallinen ja alueellinen)
- tasa-arvon lisääminen
- tavoitteiden realistisuus - tätähän tehdään jo
- sponsoriyhteistyön onnistuminen
- kulttuurin hyvinvointia lisäävät vaikutukset
- taiteen ja kulttuurin menetelmäopinnot osa opettajien koulutusta
- lastenkulttuurin arvostuksen nousu, sosiaalinen tilaus, toimijoiden usko asiaansa
- suuri tavoittavuus
- vetävä taideala
- uusiutuva henkilökunta
- pienelläkin panostuksella suuria aikaansaannoksia

Visiokoontia 10.6.

Seuraavassa tiiviisti yhdistettynä tärkeimpiä pointteja maanantaihin 8.6. mennessä lähetetyistä tulevaisuusnäkymistä. Tätä kirjoitusta saa taas vapaasti kommentoida; kaikki oleellinen ei ehkä ole vielä tässä mukana. Tältä pohjalta on hyvä tehdä ensimmäistä hahmotelmaa yleisstrategiasta - ainakin isoa osaa siitä. Sitä linkitän valtakunnan tason politiikkaohjelmiin ja strategioihin. Tämä versio on luettavissa blogissa 27.7.

Vakinaistaminen ja merkittävyys
Tulevaisuusvisioissa kaikki mainitsevat toiminnan olevan vakinaistettu vuoteen 2020 mennessä. Tähän liittyy myös lastenkulttuurin, sen tuottamisen ja tekemisen merkittävyyden tunnustaminen. Lasten- ja nuortenkulttuuri on mukana kaikkien tasojen ohjaavissa dokumenteissa ja strategisissa linjauksissa. Taikalamppu-verkoston strategiassa tämä toiminnan vakiinnuttamisen tavoite kirjataan varmaankin tärkeimpien tavoitteiden joukossa. Strategiassa tulee hahmottaa mitä vakiinnuttaminen tarkoittaa yhtäältä opetusministeriön suuntaan ja toisaalta verkoston jäsenten toiminta-alueella.

Laajentuminen
Laajentumista keskukset lähestyvät kahdesta näkökulmasta: alueellisesta ja sisällöllisestä. Taustalla on nähtävissä luonnollisesti taustaorganisaation vaikutus, jolloin mm. kaupunkiorganisaatioihin - ja fyysisiin taidetaloihin - kiinteästi kytköksissä olevat verkoston jäsenet painottavat sisällöllistä laajentamista. Osalla keskuksista on taustalla maakunnallinen organisaatiorakenne tai -verkosto, mikä vaikuttaa tietenkin siihen, että keskukset mainitsevat alueellisen laajentumisen osana tulevaisuudenkuvaansa. Oman taiteenalan tarjonta on visioissa monipuolista ja kattavaa. Strategiassa molemmat laajentumisen näkökulmat - alueellinen ja sisällöllinen - ovat mukana. Kansainvälinen yhteistyö on strategiassa omana kohtanaan.

Resursointi
Niin vakinaistamisen kuin laajentumisenkin ehtona on riittävä resursointi. Strategiassa tehdään ehdotuksia siitä, kuinka tämä tehdään erilaisissa alueellisissa toimintaympäristöissä.

Innovaatiot ja uuden teknologian hyödyntäminen
Verkoston jäsenet ottavat aktiiviseti uuden teknologian tarjoamat mahdollisuudet haltuun toiminnan kehittämisessä. Myös uusien toimintatapojen (tai toimintakulttuurin) juurtuminen mainitaan yhtenä tärkeänä tekijänä. Tiedon tehokas liikuttaminen yhteistyöverkostoissa ymmärretään menestystekijäksi. Tässä lienee sisällytettynä jo informaation vapaan jakamisen ja sitä kautta sen jalostamisen näkökulma. Valtakunnallinen oman alan konsultointi mainitaan vain yhdessä vastauksessa, mutta se lienee kehittämistehtävän kautta kaikilla mukana. Uutena toimintamuotona mainitaan varsinkin "kivijalkakeskusten" vastauksissa toiminnan mobilisointi. Tällä vastataan myös alueellisen laajentumisen haasteeseen.

Paketointi
Monessa vastauksessa mainitaan oman toiminnan paketointi ja omien tapahtumien (festivaalien) kehittäminen ja merkityksen kasvattaminen. Toiminnallinen kehittäminen tulee luontevasti oman (ja/tai jaetun) taiteenalan kautta. Olemassa olevien ja jo vakiintuneiden tapahtumien ja festivaalien kehittäminen tulee huomioida keskusten yhteisessä ohjelmakartassa. Tapahtumien kehittämistä voidaan katsoa mm. siitä näkökulmasta, että alueellisesti (tai paikallisesti) tapahtuma tarjoaa korvaamatonta kulttuurikiehuntaa lapsille ja nuorille ja (mahdollisesti) kokoaa yhteen kyseisen taiteenalan ammattilaiset, kehittäjät ja kasvattajat jakamaan ja jalostamaan viimeisintä tietoa esimerkiksi seminaareissa ja työpajoissa. Koulutuksellista osaa voisi tarjota esim, täydennyskoulutukseksi opettajille ja nuoriso-ohjaajille. Valtakunnan tason koordinoinnilla verkosto voisi tarjota laajaa taidekasvatuksen täydennyskoulutusta?

Hyvinvointi ja vahvistaminen
Lasten ja nuorten omatoimisuus, kulttuurin hyvinvointia lisäävät vaikutukset, tasa-arvoisuuden turvaaminen kulttuuripalveluissa ja taiteen tekemisessä, lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ovat mukana kaikissa visioissa. Strategiassa nämä asiat nostetaan esiin, konkretisoidaan ja linkitetään esim. tutkimustuloksiin kulttuurin hyvinvointia lisäävästä merkityksestä.

Työmahdollisuudet ja työllistyminen
Toiminta luo taiteilijoille työtä. Koulutusten kautta kasvaa uusia taiteilijoita (esim. bändejä) ja aktiiviharrastajia. Miten tämä halutaan esittää yleisstrategiassa? Osaltaan tämä tulee esiin, kun kuvataan verkoston alueellista toimintaa ja verkostovisiota.

Tutkimus
Verkoston jäsenet tukevat alan tutkimuksen kehittämistä ja niiden toiminta tarjoaakin merkittävän tutkimuskohteen. Strategiassa hahmotellaan tapa kuinka tämä potentiaali saadaan parhaiten hyödynnettyä.

Ilkka

tiistai 26. toukokuuta 2009

Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK

Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK kehittää yhdessä Seinäjoen Louhimon kanssa lastenkulttuuritoimintaa pohjalaisille. Verkostoon kuuluvat kaikki Pohjanmaan kunnat ja Kokkola. Pohjanmaan liitto toimii verkoston hallinnoijana.

Kehittämistehtävinämme ovat kulttuuriperintökasvatus ja ruotsinkielisen toiminnan koordinointi. Lisäksi edistämme yhteistyötä paikallisten ja alueellisten toimijoiden välillä, luomme lastenkulttuuripalveluiden hankintamalleja sekä kehitämme taidekasvatuksen työnjakoa ja yhteistyötapoja kunnissa. BARK toimii Sulvalla sijaitsevasta museo- ja kulttuurikeskus Stundarsista käsin.

Tärkeimpänä kehittämishankkeenamme on kulttuuriperintökasvatus. Sen avulla lapset ja nuoret oppivat tuntemaan ja arvostamaan kotipaikkansa kulttuuriperintöä ja vahvistamaan paikallisidentiteettiään. Lapset pystyvät myös näkemään itsensä osana historiaa ja heijastamaan siihen kokemusmaailmaansa, jolloin ymmärrys nykyisyyden, menneen ajan ja tulevaisuuden yhteydestä kehittyy.

keskiviikko 20. toukokuuta 2009

Tehtävät 19.5./Tampere

Strategiatyön etenemiseksi työryhmä toivoo kaikilta Taikalamppu – keskuksilta kommentteja seuraaviin kysymyksiin 5.6. mennessä. Toivomme visionääristä, ennakkoluulotonta ja provosoivaakin keskustelua!

1. Millaisia lastenkulttuuripalveluja oman alueesi Taikalamppu- keskus tarjoaa vuonna 2020?
2. Mitkä asiat ovat tämän työn innoittajina ja mahdollistajina?
3. Entä mitkä asiat ovat tämän työn esteinä/haasteina/hidasteina?


Kirjoittakaa pohdintanne tämän tekstin kommenteiksi. Tekstin kommentointi onnistuu esimerkiksi seuraavalla tavalla:

1. Kirjaudu sisään (oikea yläkulma, käytä sähköpostiisi annettuja tunnuksia).

2. Klikkaa hallintapaneelin ”Tarkastele blogia” -linkkiä.

3. Kommentoi tekstiä klikaamalla tekstin lopussa olevaa kommenttilinkkiä esim. ”0 kommenttia” / ”8 kommenttia” tms. HUOM! Jos klikkaat kynän kuvaa, päädyt muokkaamaan itse tekstiä. Olisi selkeämpää, jos kommentit kirjattaisiin kommenttiosioon eikä suoraan tekstiin.

4. Kirjoita kommenttisi tyhjään kommenttikenttään, muistathan laittaa nimesi ja Taikalamppu-keskuksesi tai paikkakuntasi.

5. Kommentti tallentuu kaikkien luettavaksi, kun klikkaat ”Lähetä kommentti” -painiketta.

6. Jos et halua enää kommentoida blogia tai kirjoittaa siihen uutta tekstiä, kirjaudu ulos.

Strategiatyöryhmä Tampereella 19.5.

Strategiatyöryhmän pohdinnan tuloksena Tampereen kokouksessa 19.5. syntyi seuraavia ajatuksia:

Strategiatyön ydin on määritellä valtakunnallisesti Taikalamppu- verkoston paikka lastenkulttuurin kentällä. Mikä on verkoston erityistehtävä ja millaiseksi organisaation on muodostuttava, jotta tähän tavoitteeseen päästään?

Laajassa ja harvaanasutussa Suomessa paikkakunnat ja alueet ovat erilaisia ja tämä näkyy Taikalamppu- keskusten toiminnassa ja paikallisessa organisoitumisessa. Taikalamppu- keskusten hallinto ja toimintatavat ovat muotoutuneet itse kuinkin alueen tarpeista lähteviksi. Lapin lastenkulttuuriverkoston haasteet ovat omanlaisiaan ja tiheään asutun Helsingin ja Vantaan haasteet taas omanlaisiaan.
Tämä monimuotoisuus on myös Taikalampun voima. Toiminta voi joustaa, elää tarpeiden mukaan ja löytää jokaiselle alueelle sopivimmat keinot.

Tästä syystä myös verkoston kokonaisstrategiaa tehtäessä keskusteluun nousee vahvasti tapa etsiä yhteistä visiota paikallisuudesta käsin. Yhteinen strategia löytyykin juuri tästä lähestymistavasta.

Työryhmän mielestä on pyrittävä siihen, että Taikalamppu- toiminta kattaa tulevaisuudessa koko maan. Myös opetusministeriön päätös ottaa kolmannelle toimikaudelle mukaan alueellisesti toimivia keskuksia on samansuuntainen viesti.

Koko maan kattava verkosto ei kuitenkaan tarkoita, että jokaisella paikkakunnalla tulisi olla oma Taikalamppu- keskus. Parempi olisi pyrkiä siihen, että nykyiset keskukset voivat kehittää sellaisia toiminnan tapoja, että ne ovat laajalla alueella käytettävissä ja
saavutettavissa niin haluttaessa. Käytännön menetelminä tällaisia tapoja ovat taidetarjottimet, ostopalvelukäytännöt, tilaaja-tuottaja- malli, kulttuuriopetussuunnitelmat, koulutus ja seminaarit.

Strategiassa on otettava selkeästi kantaa myös resursointikysymyksiin.

Taikalamppu- verkoston syntymisen alkusysäyksenä on opetusministeriön lastenkulttuuripoliittinen ohjelma (2002).
Opetusministeriön Kulttuuripolitiikan strategia 2020 - asiakirjassa (2009) linjataan ministeriön roolia ja tehtäviä tulevaisuuden kulttuuripolitiikassa.
Taikalampun strategiaa tulee tehdä nämä strategiat ja niiden tavoitteet huomioiden.

Marjo T-N Kulttuuriaitta

torstai 14. toukokuuta 2009

Taidekäsitys Kulttuuriaitassa

Kulttuuriaitan taidekasvatuksen asiantuntijatyöryhmän kokouksessa 11.5.09 keskustelimme myös taidekäsityksessä. Muun muassa seuraavia näkökulmia nousi esille:

1
Taidekäsityksen määritteleminen on erityisen tärkeää, koska se voi olla hyvinkin erilainen taidekasvattajalla/taiteilijalla ja opettajalla/lastentarhanopettajalla. Onnistuneen yhteistyön edellytys on samansuuntainen käsitys siitä, mitä ollaan tekemässä ja miksi se on merkityksellistä.

2
Taidekäsitys Kulttuuriaitassa on moniulotteinen ja suvaitsevainen. Parhaimmillaan se murtaa lasten, nuorten, perheiden, koulujen, päiväkotien jne. ennakkoluuloja taiteesta.

3
Taidekäsitteen määrittelyssä on tärkeää korostaa taidetta prosessina. Vaikka taiteella ei olekaan lopullista, ehdotonta ja pysyvää "maalia", se on tavoitteellista toimintaa.

4
Monitaiteisuus on läsnä taidekäsityksessämme. Kun työskennellään lasten ja nuorten kanssa, aikuinenkaan ei pysty aina määrittelemään, minkä taidelajin alueella liikutaan.

5
Taide tulisi nähdä yhtenä elämän selviytymisstrategiana. Taide ei ole etuoikeus tai valinta vaan välttämättömästi, luontevasti osa jokapäiväistä elämää, arkea.

6
Lastenkulttuuri / lasten tekemä kulttuuri / lasten taide jne. ei ole aikuisten kulttuurin esiaste eikä väylä "oikeaan" kulttuuriin kasvattamiseen.


Elina K
Kulttuuriaitta

Keskusten esittelyteksteistä

Nuo arviointiraportista poimitut esittelytekstit tuntuvat toisaalta aika eriparisilta ja toisaalta samaa asiaa jankkaavilta. Eikös meillä kaikille ole sama kohderyhmä: lapset, nuoret, perheet ja lasten kanssa työtä tekevät aikuiset. Tarvitsisiko tätä mainita jokaisen keskuksen kohdalla? Meillä on myös sama perustehtävä. Nämä voisivat käydä ilmi Taikalamppu-verkoston esittelytekstistä. Keskusten esittelytekstien tulisi olla hyvin lyhyitä tässä kokonaisstrategiapaperissa.

Riittäisikö jokaisesta esim. seuraavat tiedot:
- keskuksen toimialue
- keskuksen hallinnointi (siis lyhyesti, esim. "Kulttuuriaitta on hallinnollisesti osa Jyväskylän kaupungin kulttuuripalveluita.")
- keskuksen kehittämistehtävät ja erityistehtävä verkostossa (viitaten koordinoinnin Taikalamppu-malliin)
- keskuksen tärkein (tai pari) kehittämishanke tms. "teema" kaudella 2009-2013 (eli vähän konkreettisempaa tietoa kuin pelkkä kehittämistehtävä)

En tiedä...

Elina K
Kulttuuriaitta

Taikalamppu verkostona

Taikalamppu-verkosto on syntymähistorialtaan erikoinen: se on perustettu opetusministeriön päätöksellä. Verkoston jäsenten välillä ei siis ole ollut pitkää yhteistyöperinnettä vaan Taikalampun yhteiselon opettelu on alkanut perustamisen hetkestä lähtien. Kun OPM ei ole kuitenkaan tarkkaan määrittänyt verkoston tehtävää (vaan antanut verkoston jäsenille mm. kehittämistehtäviä), niin yhteistyö on saanut kehittyä omaa tahtiaan ja aika on kypsä verkoston määrittää itse itsensä. Periaatteessa voi väittää, että verkosto syntyy vasta nyt avoimen kommunikaation, yhteisen tavoitteen määrittämisen ja sen saavuttamiseen hyväksyttävien keinojen kirjaamisen kautta.


Taikalamppu-verkosto koostuu tällä hetkellä kolmestatoista itsenäisestä jäsenestä. Verkoston toimintaympäristöä määriteltäessä huomioon tulee luonnollisesti ottaa opetusministeriö tärkeimpänä rahoittajana (resurssina) ja vastaavasti kaupungit, kunnat ja mahdolliset muut jäsenien hankkimat toiminnan alueelliset ja paikalliset rahoittajat. Verkostoon kuuluvat myös yhtä lailla toimintaan osallistuvat opettajat, taiteilijat, lapset ja nuoret. Verkoston kokoa voisi siis määrittää myös osallistuvien kuntien ja kaupunkien lukumäärän pohjalta tai ilmoittamalla kuinka montaa lasta ja nuorta koko verkoston toiminta voi koskettaa. Nämä luvut voi halutessaan suhteuttaa valtakunnalisiin kokonaislukuihin.


Verkoston toimijoiden määrittäessä toiminnan tavoitetta ja omaa organisoitumistaan sen saavuttammiseksi tehtävä voidaan tiivistää neljään osaan: Ensiksi verkoston on hankittava ympäristöstään tarvittavat resurssit. Toiseksi sen pitää omiin tavoitteisiin pyrkiessään koordinoida toimintansa muiden toimijoiden (valtakunnalliset, alueelliset, paikalliset) kanssa. Kolmanneksi verkoston tulee jakaa resurssit ja tehtävät sisällään ja ylläpitää samalla harmoniaa ja yhteistyötä jäsenten keskuudessa (kommunikaatio). Lopuksi verkoston pitää kehittää ja ylläpitää arvoja ja käsityksiä, jotka antavat ryhmälle toivoa, identiteetin ja tarkoituksen.


Samaa asiaa voidaan valottaa alueellisen innovaatiokyvykkyyden käsitteen avulla. Tämä kyvykkyys muodostuu kuudesta osatekijästä: kyvystä havaita ja tulkita toimintaympäristön muutoksia, muokata uuden tiedon pohjalta toimijoiden käytössä olevia resursseja, kyvystä hankkia aivan uusia resursseja, yhdistellä näitä resursseja kilpailukykyä edistäviksi kompetensseiksi sekä kyvykkyys välittää informaatiota ja muuntaa tietoa ja tietämystä laajassa verkostossa. Alueen innovaatiokyvykkyys on tärkeää, sillä puutteellisena se voi vaikuttaa niin, että myös yksittäisten toimijoiden innovaatiokyvykkyys voi jäädä heikoksi.


Verkoston jäsenet ovat siis tähän mennessä keskittyneet alueellisen ja paikallisen toimintaympäristönsä selkeyttämiseen ja toimintatapojen vakiinnuttamiseen. Vasta nyt on mahdollista järkevällä tavalla muodostaa käsitys siitä, mikä Taikalamppu-verkosto on valtakunnallisena verkostotoimijana, millaisia tehtäviä se haluaa ottaa itselleen, miten se niitä haluaa toteuttaa ja kuinka tämä toiminta tulisi organisoida ja resursoida.


IlkkaK

keskiviikko 13. toukokuuta 2009

Strategian rakenteesta ja sisällöstä pohdittua Kulttuuriaitassa

Kulttuuriaitan taidekasvatuksen asiantuntijatyöryhmän kokouksessa 11.5.09 nousi esiin joitakin asioita strategian rakenteeseen ja sisältöön liittyen. Mitäs olette muut näistä mieltä?

1
Strategiasta pitää käydä ilmi vision lisäksi ”strategiset menestystekijät”, jotta saamme työkaluja vision toteuttamiseen. Nyt sisältörungossa on kohdaksi 3 merkitty ”ORGANISOITUMINEN (visio)” ja kohdaksi 4 ”ITSEARVIOINTI”. Pitäisikö tässä kohdassa miettiä liittyykö Taikalamppu-verkoston visio ainoastaan verkoston järjestäytymiseen vai onko hyvä organisoituminen ja verkostoituminen kenties yksi menestystekijä meidän vision toteuttamiseksi? Mikä se meidän visio oikein on? Jos Taikalampun visio saadaan selkeästi kirkastettua ”Organisoituminen”-otsikon alle, pitäisikö kohta 4 omistaa näiden menestystekijöiden määrittämiselle? Itsearviointi on sitten keino seurata noiden menestystekijöiden toteutumista eli tuo ”ITSEARVIOINTI” voisi olla alaotsikkona tässä kappaleessa.

2
Toiminnan arvot ja keskeiset käsitteet (kohdat 2 / b ja c) menevät osittain päällekkäin. Esimerkiksi lapsilähtöisyys voisi olla avattuna toiminnan arvoissa. Myös muiden käsitteiden määrittely on pitkälti verkoston arvojen määrittelyä.

3
On määriteltävä, mitä julkisuudella tarkoitetaan (kohta 2/f). Ryhmässämme nähtiin erityisen tärkeänä verkoston toimiminen julkisen keskustelun herättäjänä. Miten onnistuisi?

4
Kohtaan 3 voisi lisätä myös kansainvälisen yhteistyön ja selvityksen Taikalampun ja taiteen perusopetuksen suhteista (tämä on herättänyt julkisuudessakin keskustelua).

5
Verkostoitumisprosessin kuvaamisessa (kohta 3/h) tuotava esiin erityisesti se, kuinka verkostoituminen (ainakin paikallisesti ja alueellisesti) on lähtenyt toiminnasta eikä instituutioista käsin.

6
Julkisuuskysymysten ja organisoitumisen kohdalla keskusteltiin myös Taikalampun merkityksellisyydestä valtakunnallisena toimijana. Kun isompi, järjestäytynyt organisaatio vie yhteisiä asioita eteenpäin, se lisää asian arvoa byrokratian rattaissa ja julkisuudessa. Pohdimme, pitäisikö Taikalamppu-verkostolle nimetä ”hallinnollinen kärki” (esim. puheenjohtaja). Ja asiassa mentiin vielä pidemmälle, kun pohdittiin oman taidetoimikunnan perustamista lastenkulttuurille. Voisiko Taikalamppu-verkosto vaikuttaa tähän?


Elina Kesäniemi
Kulttuuriaitta

torstai 7. toukokuuta 2009

Kulttuuritalo Valve

Kulttuuritalo Valve on kulttuurikeskus, jonka toimintaa ovat lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen suunnattu toiminta: kerhot, työpajat ja monet muut tapahtumat. Niitä ovat työstämässä myös Valveen elokuvakoulu ja  Valveen sanataidekoulu. Valveen tehtävä on tarjota palveluja ja toimintaresursseja erilaisille kulttuuritoimijoille sekä kehittää lasten ja nuorten kulttuuria.

Valveen lastenkulttuuri on ollut vuodesta 2003 lähtien osa lastenkulttuurikeskusten valtakunnallista taikalamppuverkostoa. Se vastaa osaltaan sanataide- ja elokuvakasvatuksen kehittämisestä Suomessa sekä luo edellytyksiä koulujen ja kulttuuritoimijoiden välille. Valveen sanataidekoulussa ja elokuvakoulussa tarjotaan lapsille, nuorille ja koko perheelle taidekasvatusta sekä koulutusta lasten ja nuorten kanssa työskenteleville aikuisille. Valveella järjestetään myös arkkitehtuuri- ja ympäristökasvatuksen sekä muotoilu- ja käsityökasvatuksen kerhotoimintaa. Lastenkulttuurilla on säännöllistä yhteistyötä Oulun opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa.

Opetusministeriö on antanut Valveelle tuen käyttöä ajatellen tehtäväksi erityisesti kehittää sanataidetta, elokuvataidetta ja taidekasvatuksen kehittämisen yleensä.

Porin lastenkulttuurikeskus

Porin lastenkulttuurikeskus - Satakunnan lastenkulttuuriverkoston tavoitteena on kulttuuripääoman tuottaminen ja välittäminen, lasten kulttuuristen oikeuksien tukeminen läpäisyperiaatteella ja monipuolisten ja laadukkaiden kulttuuripalveluiden saavutettavuuden parantaminen. Satakunnan lastenkulttuuriverkoston toiminta kattaa kaikki Satakunnan kunnat.


Satakunnan lastenkulttuuriverkoston tehtävät taikalamppuverkostossa ovat lastenkulttuurikeskusten kehittäminen paikallisesti ja alueellisesti, näyttelytoiminnan kehittäminen ja edistää lastenkulttuurityötä erityisesti kuvataiteen, visuaalisen kulttuurin ja valokuvan aloilla.

Pirkanmaan Taikalamppukeskus

Pirkanmaan Taikalamppu toimii kahden kunnan toimijoiden ja verkostojen kokonaisuutena, jonka päätoimijoita ovat Taidekaari Tampereella ja Pii Poo Lempäälässä. Taidekaaren tavoitteena on rakentaa vuoteen 2012 mennessä koko peruskoulun kattava, ehjä taidekaari. Sen toiminnan kolme osa-aluetta ovat taiteeseen tutustuminen, oma tekeminen ja omien teosten esille tuominen. Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo kehittää lastenkulttuuripalvelujen esteettömyyttä ja tarjoaa kaikille lapsille avointa taidetoimintaa.


Pirkanmaan keskuksen tehtäväksi valtakunnallisessa taikalamppuverkostossa on määritelty erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret sekä heille tarjottavan taidekasvatuksen ja tarjonnan sisältöjen ja määrän kehittäminen. Toinen tehtävä on vahvistaa sirkustaiteen opetus- ja harrastustoimintaa ja lisätä alan koulutusta, kursseja, tapahtumia ja esitystoimintaa. 


Tampereella rakennetaan kulttuuriohjelmaa 5–16 -vuotiaille lapsille ja varhaisnuorille. Tavoitteena on koko peruskoulun kattava ehjä taidekaari. Taidekaari tutustuttaa koululaiset monipuolisesti eri taiteen lajeihin. Kaari rakennetaan yhteistyössä koulujen, opettajien, asiantuntijoiden, lastenkulttuuriorganisaatioiden, kulttuuri- ja taidelaitosten, yhdistysten ja yhteisöjen sekä Pirkanmaan kuntien kanssa. Taidekaaren toiminnan kolme osa-aluetta ovat taiteeseen tutustuminen, oma tekeminen ja omien teosten esille tuominen. Taidekaaren arvot ovat toiminnallisuus, elämyksellisyys, sosiaalinen tasavertaisuus, suvaitsevaisuus, saavutettavuus ja esteettömyys.

Lempäälän lastenkulttuurikeskus Pii Poo tuottaa monitaiteellisia lastenkulttuurin tapahtumia, taidetyöpajoja, kulttuuri- ja taide- ja koulutustoimintaa sekä ylläpitää lastenkulttuurikeskusta Lempäälän kunnan liikekeskus Ideaparkin tiloissa. Tavoitteena on kehittää lapsille kulttuuripalveluja yhteistyössä myös yritysten kanssa. Toimintamallien ja toimintaympäristön avulla etsitään uusia kohtaamisia taidekasvattajien, lastenkulttuurin toimijoiden sekä lasten, perheiden ja yritysten välille.

Taiteen ja kulttuurin keinoin Pii Poo kannustaa lapsen omaa ymmärrystä ja luovuutta sekä luottamusta omiin taitoihinsa. Pii Poo luo lapsille tilaisuuksia nauttia itse tekemisestä, tekee tutuksi taiteen eri muotoja sekä auttaa hahmottamaan ympäröivää ääni- ja kuvamaailmaa.

Louhimo

Louhimo on Seinäjoen seutukunnan lasten ja nuorten rytmimusiikkiverkosto, jonka tavoitteena on antaa kaikille lapsille ja nuorille hyviä kokemuksia musiikista ja kehittää yhtenäinen kasvu-ura innokkaille soittajille ja bändeille alkeista aina ammattiin saakka.


Louhimon ohjaavassa tausta-ajattelussa on tärkeää, että taidekasvatuksen avulla lapset voivat oppia selviytymään uusissa tilanteissa, luomaan jotain uutta ja saamaan onnistumisen kokemuksia. Rytmimusiikin avulla voidaan tarjota kulttuurikokemuksia lapsille ja nuorille, jotka eivät ole ehkä kiinnostuneet taiteen ydinlajeista. Tekemällä itse ja kokeilemalla he oppivat ymmärtämään kulttuuria myös yleisönä. Esteettiset elämykset ja kokemuksen toiminnan piirissä voivat olla eheyttämässä ihmisen persoonallisuutta läpi elämän. Tavoitteena on antaa kaikille lapsille ja nuorille hyviä kokemuksia musiikista ja kehittää yhtenäinen kasvu-ura innokkaille soittajille ja yksittäisille bändeille alkeista liikkeelle lähtien. Toiminta voi johtaa aikanaan jopa maisteritutkintoon.


Louhimon tehtävänä on Taikalamppu-verkostossa kehittää säveltaidetta painopisteenä rytmimusiikki ja lastenkulttuurikeskusten kehittäminen paikallisesti ja alueellisesti. Säveltaiteeseen liittyy musiikinopetuksen tukeminen ja edistäminen yleissivistävässä opetuksessa ja taiteen perusopetuksessa. Lastenkulttuuritoiminnan tukemisessa on tärkeää lastenkulttuurityön edistäminen kunnissa ohjelmatasolla, toiminnallisesti ja rahoituksen avulla.


Annantalo

Annantalo tarjoaa taidekasvatusta erityisesti kuva-, sana- ja teatteritaiteessa ja järjestää näyttelyitä ja tanssi- ja teatteriesityksiä. Annantalo tekee yhteistyötä koulujen kanssa sekä tarjoaa kouluille ja päiväkodeille ilmaista taideopetusta ja toteuttaa kokeellisia erityisprojekteja taidekasvatuksen ”laboratoriona”. Annantalo on asettanut tehtäväkseen luoda suotuisa ilmapiiri ja edellytykset lapsille ja nuorille taiteen ja kulttuurin tekemiseen, kokemiseen ja näkemiseen.

Taikalamppu-toiminta kytkeytyy osaksi monipuolista ja perinteitä omaavaa kulttuuritoimintaa. Se keskittyy mm. koulujen kulttuurikurssi-toimintaan ja taidekasvatuksen yhteistyöseminaarien järjestämiseen. Lapsista ja nuorista toiminta painottuu yläkoulu- ja lukioikäisiin sekä enenevässä määrin myös alle kouluikäisiin. Käytännössä taikalamppuvaroin resursoitu toiminta kytkeytyy muuhun Annantalon toimintaan, mikä onkin sekä perusteltua että hyödyllistä kehittämistyön kannalta. Tästä syystä Taikalamppu-toimintaa ei voi tarkastella täysin erillisenä muusta toiminnasta.

Opetusministeriön taikalamppurahoitus kohdistuu Annantalon työssä erityisesti internet-pohjaisten palvelujen kehittämiseen, kulttuurikursseihin, näyttämötaiteen kehittämiseen yhteistyössä Hämeenlinnan kanssa, sanataiteen kehittämiseen yhteistyössä Oulun kanssa ja ruotsinkieliseen lastenkulttuuritoimintaan.

ARX

Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX on taiteen tekijöiden ja kokijoiden yhteinen tukikohta Hämeenlinnan Verkatehtaalla. ARX on myös hämeenlinnalaisten lastenkulttuurin tekijöiden ja toimijoiden laaja verkosto. ARX on toiminut Taikalamppu-verkostossa vuodesta 2003 lukien.
Tilat antavat hyvät puitteet sekä verkostomaiselle yhteistoiminnalle että käytännön toiminnalle lasten ja nuorten kulttuurin parissa.

ARXin työn myötä lapset ja nuoret voivat osallistua työpajoihin, näyttelyihin, esityksiin, tapahtumiin ja moniin muihin toiminnan muotoihin. Galleria ARX esittelee nykytaiteen uutuuksia. ARXin toiminnassa on kokeiltu uudenlaisia lastenkulttuurin ja taide­kasvatuksen menetelmiä. Kehittämishankkeiden myötä lastenkulttuuria ja taidekasvatusta on viety lähiöihin, kouluihin, päivähoitoon sekä lasten iltapäivätoimintaan ja vapaa-aikaan. Opittuja asioita on levitetty aktiivisesti seminaarien, koulutustapahtumien ja tiedotuksen avulla.

ARX:in vastuualueina Taikalamppuverkostossa ovat festivaalien ja tapahtumien, esitystoiminnan, näyttämötaiteen ja sirkustaiteen valtakunnallinen kehittäminen, minkä lisäksi ARX vastaa verkoston hallinnosta ja tiedottamisesta.

Kulttuuriaitta

Lasten- ja nuortenkulttuurikeskus Kulttuuriaitta on usean kunnan (Jyväskylä, Muurame, Hankasalmi, Laukaa, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen) alueella toimiva verkosto. Kulttuuriaitan ohjelmasta löytyy eri taiteenaloihin liittyviä työpajoja, kerhoja ja tapahtumia sekä täydennyskoulutusta. Kulttuuriaitan työpajat tuovat taidekasvatuksen näkökulman ja uusia virikkeitä kasvatustyön arkeen. Niistä osa on suunniteltu koulujen opetussuunnitelmien aihekokonaisuuksiin tai tiettyyn oppiaineeseen liitettäväksi.

Koulut ja päiväkodit voivat itsekin ehdottaa haluamaansa taiteenlajia ja suunnitella työpajan yhdessä taitelijoiden kanssa. Tapahtumia ja työpajoja on myös koti- ja perhepäivähoidossa oleville lapsille sekä perheille ja vapaa-aikaan. Kulttuuriaitta järjestää myös taidekasvatukseen liittyvää täydennyskoulutusta lasten ja nuorten kanssa työtä tekeville aikuisille. Koulutuksen tarkoitus on antaa ideoita ja rohkaisua taidekasvatuksen keinojen käyttöön omassa työssä.

Taikalamppuverkoston puitteissa opetusministeriö on antanut Kulttuuriaitan tehtäväksi monitaiteisen taidekasvatuksen kehittämisen sekä lastenkulttuurin tutkimuksen ja alan argumentoinnin kehittämisen. Kulttuuriaitalla ei ole toimintaansa varten erikseen taloa, vaan työpajat, kerhot ja tapahtumat toteutetaan lähinnä kouluissa, päiväkodeissa ja taidelaitosten tiloissa.

Lapin lastenkulttuuriverkosto

Lapin lastenkulttuuriverkoston jäsenkunnat ovat Rovaniemi, Kemi, Tornio, Ranua, Inari, Kemijärvi ja Saamelaiskäräjät. Toimialue on käytännössä koko Lapin lääni.
Verkostossa Rovaniemi on rakentanut yhteyksiä kaupungin palvelutuotannon ja lastenkulttuuritoimijoiden välillä. Erityistä huomiota on kiinnitetty visuaalisiin taiteisiin mukaan lukien talven taide, mediakasvatukseen ja varhaisiän taidekasvatukseen sekä taidelaitosyhteistyöhön, painopisteenä lasten ja nuorten oma tekeminen, luovuus ja osallisuus.

Kemin kehittämisalueena on sarjakuva. Perinteitä ja toimintaa tällä alueella on monella tavalla. Tulevaisuudessa mukana ovat muun muassa. lasten sarjakuvakilpailut, näyttelyt, oppimateriaalin tuottaminen ja yhteistyö koulujen kanssa. Sarjakuvaosaajat on Kemissä saatu mukaan hyvin. Kemissä on paikallisessa verkossa eri tahoja ja eri taiteenaloja monipuolisesti.

Tornion kehittämisalueena on taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien sekä taidekasvatuksen menetelmien kehittäminen ja taideohjaajien ja -opettajien täydennyskoulutus ja erilaisten tapahtumien kehittäminen. Museotyö on eräs Tornion vahvuus. Yhteistyö Ruotsin lähialueiden kanssa on aktiivista.

Ranualla painopistealueina ovat mediakasvatus, sanataide sekä perinteisiin kädentaitoihin yhdistyvä lasten luova keksijätoiminta. Monien kylien osin omaehtoinen taidetapahtuma- ja perinnetyö ansaitsee kiitoksen. Työn ilme on osin kotikutoinen, mikä on myös sen vahvuus.

Saamelaiskäräjien saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen kehittämisalueena on saamelaisen perinteisen osaamisen integroiminen osaksi lastenkulttuuria sekä yleisesti taidekasvatuksen kehittäminen. Lapin erityisyys kulminoituu osin saamelaiskulttuuriin laajemminkin, joten sen kulttuurin hyödyntäminen lastenkulttuurin osalta on paikallaan.

Inarin kunta rakentaa edellytyksiä valtakunnalliset rajat ylittävälle viestintäkasvatukselle lasten ja nuorten parissa. Kulttuurityössä nuoret ovat painopisteenä. Yhteistyöalueena on Pohjoiskalotti.

Opetusministeriön vahvistamat kehittämisalueet Lapin verkostossa ovat lasten taide- ja kulttuurikasvatuksen kehittäminen paikallisesti ja alueellisesti menetelmien ja sisältöjen osalta, lapsipoliittisten ohjelmien edistäminen kunnissa ja taide- ja kulttuurikasvatuksen sisältöjen ja menetelmien kehittäminen sekä etäopetuksen kehittäminen taidekasvatuksessa.
Taiteenalakohtaiset erityiset kehittämistehtävät Lapin lastenkulttuurikeskuksella ovat sarjakuva ja mediakasvatus sekä saamelaisen lastenkulttuurin kehittäminen.

Lastenkulttuurikeskus Lastu

Lastenkulttuurikeskus Lastun taustayhteisö on Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu ry. Vuonna 1993 perustettu yhdistys ylläpitää taidekoulua ja rakennusalan toimintakeskusta sekä toimii taustayhteisönä lastenkulttuurikeskukselle Lapinlahdella. Lastu ry:n toiminnan ajan eli vuodesta 1993 alkaen kehitetty niin sanottua Lapinlahden mallia, jonka tavoitteena on ollut sitoa paikalliset toimijat (arkkitehtuurin) taiteen perusopetusta täydentävään arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikasvatukseen kattaen sekä lapset että aikuiset.

Lastun tavoitteena on tukea ja kehittää arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikasvatusta sekä edistää rakennetun kulttuuriperinnön arvostusta, ymmärtämistä ja vaalimista. Lastu tarjoaa lapsille ja nuorille mm. taide- ja ympäristökasvatukseen liittyviä työpajoja, leirikouluja, näyttelyjä, tapahtumia ja kesäisiä rakennusleirejä. Lastun erityisosaamista on arkkitehtuurikasvatus, jossa korostuu kulttuuriperintökasvatuksen näkökulma. Myös ympäristökasvatus, erityisesti rakennetusta ympäristöstä huolehtiminen ja sen suojelu ovat toiminnassa hyvin esillä.

Lastun toimialue ulottuu Ylä-Savon ja Pohjois-Savoon (23 kuntaa) ja ohuemmin aina Varkauden seutukunnalle saakka. Lastu on onnistunut hyvin verkottamaan Pohjois-Savon lastenkulttuuritoimijoita ja tuomaan lastenkulttuuria esiin osana kulttuuri- ja opetuspalveluita.

Lastun erityistehtävät verkostossa ovat näyttelytoiminnan, rakennustaiteen ja muotoilun sekä pohjoissavolaisen lastenkulttuuriverkoston kehittäminen.

torstai 23. huhtikuuta 2009

Kokonaisstrategian sisällöstä


Kokonaisstrategian sisällöstä on otiskkotasolla kirjattu toistaiseksi alla oleva, tähän aiheeseen emme Hämeenlinnan keskusteluissamme juuri ehtineet, mutta nyt on sitäkin oivallisempi mahdollisuus ehdottaa muutoksia, siirtää asioita toisten yläotsikoiden alle, ehdottaa jotain poistettavaksi ja uusia näkökulmia nostettavaksi mukaan. Kohtien avaamisen aloitan mahdollisimman pian käytettävissäni olevien materiaalien pohjalta.


1 JOHDANTO

- taustaa koko verkostolle sekä asiakirjan tavoitteet ja asemointi


2 TOIMINTA-AJATUS

a) toiminnan tavoite (missio)


Taikalamppu-verkoston tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten taide- ja kulttuuripalveluita koko Suomessa. Taikalamppu tukee jo olemassa olevien lastenkulttuurikeskusten toimintaa ja edistää palveluiden syntymistä sinne, missä niitä ei vielä ole.


Laajassa maassa lastenkulttuuriin liittyvää osaamista löytyy valmiiksi eri puolilta Suomea, joten verkostomainen toiminta on järkevin, tehokkain ja alueellisesti tasapainoisin vaihtoehto. Verkoston jäseniltä edellytetään laaja-alaista yleistä lastenkulttuurin osaamista sekä erityisosaamista joltakin taiteen alalta tai lastenkulttuurin osa-alueelta, sillä toiminnalle asetetaan erilaisia kehittämistehtäviä.


Yksi Taikalamppu-verkoston tärkeimpiä tavoitteita on luoda paremmat edellytykset lapsia koskevan kulttuuripolitiikan toteuttamiselle. Lapsia koskevalla kulttuuripolitiikalla on monia haasteita: sen tulee tukea kasvua täysipainoiseksi ihmiseksi, rakentaa henkistä hyvinvointia sekä kehittää ja kannustaa luovuuteen, koska luovuus ja innovatiivisuus ovat tulevaisuuden tärkeimpiä resursseja.
(lähde: verkoston www-sivut)


b) toiminnan arvot


c) keskeisten käsitteiden määrittäminen

- lastenkulttuuri / lasten kulttuuri

- taidekäsitys, luovuus ja taiteellinen toiminta

- taidepedagogiikka ja menetelmät

- lapsilähtöisyys

- saavutettavuus, tasa-arvo

- vaikuttavuus

- muuta?


d) kehittämistehtävät

- määrittelyt

- laadunvarmistus

- syntyvän tiedon jakaminen (viestintästrategia vielä oma osastrategiansa)


e) vastuukysymykset

- laillisuusperiaate

- eettiset kysymykset


f) julkisuuskysmykset (tarkemmin viestintästrategiassa)

- suhde julkisuuteen


3 ORGANISOITUMINEN (visio)

g) toimintaympäristön määrittäminen

- asema valtionhallintoon (OPM, politiikkaohjelmat, strategiat)

- jäsenten asema paikallishallintoon ja alueellisiin henkisiin sekä aineellisiin resursseihin

- jäsenten keskinäiset verkostosuhteet


h) verkostovisio

- verkostoitumisprosessin kuvaaminen


4 ITSEARVIOINTI

i) toiminnan arvioinnin perusteet


j) arvioinnin tapa ja jakaminen


5 ENNAKOINTI

- määriteltyjen toimintaympäristöjen muutosten tunnistaminen

- muutoksiin vastaaminen (miten?)


Tammisaaressa 23.4.

IlkkaK


Strategiatyön asemointia ja aikataulua


Tässä artikkelissa hahmotetaan strategiatyön sisältöä ja prosessin etenemistä vuoden 2009 aikana. Prosessin aloitusvaiheessa luodaan suuntaviivat, joiden mukaan työ etenee; varsinainen sisältö tullaan tekemään tiiviissä keskustelussa kaikkien yksiköiden kanssa. Työ etenee tämän blogin avulla; näin strategian valmistelu toteutetaan mahdollisimman avoimesti. 


Taikalamppuverkoston kokonaisstrategiassa määritetään verkoston toimintaa, organisoitumista, (itse)arviointia ja tulevaisuutta suhteessa verkoston tavoitteisiin. Kokonaisstrategia määrittää lähinnä valtakunnan tason toimintaympäristön ja verkoston välistä suhdetta ja verkoston jäsenten välisiä suhteita (esim. kehittämistehtävät) mutta toisaalta myös jäsenten asemaa omaan paikalliseen toimintaympäristöön, jota verkoston jäsenet täsmentävät omissa osastrategioissaan. Kokonaisstrategian luomisprosessi on aloitettu ja sen ensimmäinen versio valmistuu vuoden loppuun mennessä. Strategiaa arvioidaan ja kehitetään verkoston hyväksymällä tavalla koko toimikauden ajan, strategiatyö pyritään siten pitämään jatkuvana prosessina.


Tässä työvaiheessa voidaan koota ajatuksia myös yleistä viestintästrategiaa ja laatukäsikirjaa varten (mikäli sellaiset halutaan tehdä). Keskukset itse määrittelevät omien strategiatyönsä aikataulun. Mikäli taiteenalakohtaisia strategioita halutaan laatia, niin niiden valmistuminen riippunee keskusten omien strategioitten valmistumisesta? Yleisstrategiassa tullaan ottamaan kantaa edellä mainittuihin dokumentteihin ja määritellään kuinka ne niveltyvät kokonaisstrategiaan.


Aikataulutusta

Kokonaisstrategian ensimmäisen version laatimisprosessi etenisi näin:

Alustavat sisällöt ja aiheotsikot kirjataan blogiin mielellään seuraavaan Taikalamppu-kokoukseen mennessä (Tampere 19.5.). Jos saisimme mahdollisimman aikaisessa vaiheessa koottua yhteen kaiken mitä haluaisimme strategiaan kirjata, niin tästä moninaisuudesta on helpompi tiivistää halutun kokoinen dokumentti - ja samalla mahdollisesti kirjoittaa myös laajempi katsaus.


Tampereen kokouksessa sovittaisiin siis suurin mahdollinen laajuus ja toivottavasti myös ne ydinkohdat, jotka strategiassa lausua selkeästi julki. Tätä isompaa massaa työstetään kommentoiden seuraavaan kokoukseen syyskuussa, kirjoitusvastuu on allekirjoittaneella. Tämä version tulisi olla jo "otteeltaan" sovitun kaltainen ja "massaltaan" halutun kokoinen. Tavoitteena voitaisiin pitää, että lokakuun lopun versio on jo mahdollisimman paljon tämän vaiheen lopullisen version näköinen.


Tammisaaressa 23.4.

IlkkaK

keskiviikko 15. huhtikuuta 2009

Hämeenlinnan evästä


Avaan blogikirjoittelun hieman aluksi aikomaani yleisemmällä lähestymisellä. Koitan summata muutamaan kappaleeseen Hämenlinnassa käytyä keskustelua ja esiin nousseita pointteja. Tulen ohjeistamaan bloggaamista yhteyshenkilöille mahdollisimman pian ja kokoan materiaalia (mm. määrittelyjä) niin blogiin kuin myös kollektiivisen gmail-tilin arkistoon, jota voisi ajatella alkukantaisena intrana. Strategian rakenteesta laitan linjoille oman artikkelin tämän viikon aikana. Otetaan tämä ensimmäinen tekstipurske myös eräänlaisena kommentointiharjoituksena.


Hämeenlinnan keskusteluissa asetettiin strategialle monia funktioita. Isoja koko prosessiin vaikuttavia asioita ovat mikä on verkoston käsitys omasta tilastaan, eli mikä on verkoston paikka lasten- ja nuortenkulttuurin kentällä. Oman tilansa ja sijaintinsa ymmärtämisen pohjalta on helpompaa suunnitella etenemistä kohti yhdessä sovittavaa tavoitetta tai tavoitetilaa. Strategian positiointi tarkentaminen on mahdollista myös alkupisteen ja maalin määrittämisen jälkeen: mitä asioita verkosto kertoo itselleen ja mitä asioita rahoittajatahoille ja muille sidosryhmille.


Taikalamppu-verkosto on semi-ulkopuolisen silmissä asiantuntijuuden perusteella valikoitunut joukko lasten- ja nuortenkulttuurin parissa toimivia, keskenään verrattain erilaisista lähtökohdista ponnistavia toimijoita. Valinnan on tehnyt ulkopuolinen toimija, joka ei ole kuitenkaan sanellut toimintatapoja vaikka on antanut verkoston jäsenille omat kehitystehtävät. Verkoston laajeneminen tapahtuu myös valintaprosessin kautta eikä verkoston jäsenillä ole tässä prosessissa vielä ollut mahdollisuutta kertoa esimerkiksi näkemystään siitä, millaista asiantuntijuutta verkostossa tarvittaisiin. Vaikka Taikalamppu verkostona voi olla epäortodoksisesti syntynyt, on se saanut ja voinut kasvaa voimakkaaksi yhteenliittymäksi ja nyt on oivallinen aika sen käydä määrittämään itse itsensä.


Kun verkosto alkaa määrittämään tavoitetta mihin tähdätä, niin keskusteluissa tuli esiin muutamia huomioitavia seikkoja. Pidetäänkö yhtenä tavoitteena esimerkiksi sitä, että verkosto tulee kattamaan koko Suomen. Kun verkostoa ylläpidetään osin valtion rahoittamana, niin se tosiasia, että on vielä alueita, joissa verkosto ei toimi. Valtiovalta ei kaiketi toiminnallaan - ainakaan periaatteessa - saa aiheuttaa eriarvoisuutta kuttuurinkaan kohtauttamisessa, joten odottaneeko verkoston jäsenten pääseminen ”vuosiavustusautomaation” pariin vielä aikaansa? Verkoston valtakunnallisen kattavuuden tavoite voisi olla perusteltua tästäkin näkökulmasta. Vai onko tällainen tavoitteenasettelu liian kaukana verkoston varsinaisen asiakkaan - lapsen ja nuoren - maailmasta?


Strategiasta sanottua

Yleisemmän verryttelyn jälkeen kirjaan seuraavaksi muutamia lainattuja lausahduksia Hämeenlinnan tiistain keskusteluista. Lainauksissa on suuria linjoja ja myös muotoa koskevia näkemyksiä. Kirjoittamisprosessin aikana tekstimassaa tulee syntymään melko paljon ja kaikkea ei ehkä kannata kirjata kokonaisstrategiaan, semminkin jos strategia halutaan pitää tiiviinä ja luettavana. Näin talkoiden alkuvaiheessa vaikuttaisi siltä, että on paljon arvokasta tietoa ja taustaa, joka ansaitsee tulla kootuksi tämän prosessin aikana ja voisi kuvitella, että tiiviin esityksen lisäksi syntyisi myös laajempi”perusteluosa”. Siis se, mikä yleensä jää sinne kirjahyllyyn pölyttymään... Mutta nyt siis lainattuja lausahduksia kommentoitavaksi.


Verkosto tarvitsee yhteisen valtakunnallisen tahtotilan, lausuman siitä, minkä arvojen mukaan toimintaa toteutetaan.

Käsillä on konkreetti mahdollisuus verkoston luoda itse oma tulevaisuutensa. Strategiassa tulee kirjata tavoite vuodelle 2020 - mikä verkosto on tuolloin.


Strategian tulee olla työkalu, jossa ilmaistaan menettelytavat yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.


Strategia on koko verkoston yhteinen julkilausuma siitä, mitä kulttuurikasvatus on, mitä se on tulevaisuudessa ja miten siihen päästään, eli miten verkosto toimii tämän tavoitteen saavuttamiseksi.


Strategian tulee olla prosessi, joka uusiutuu ja elää jatkuvasti.


Strategiassa tulee ottaa kantaa miten toimitaan kulttuuripolitiikan kentällä.


Ei hallinnollinen paperi vaan elävä, tiivis selkeä paketti.


Käytettävät käsitteet selkeästi esiin, mitä milläkin tarkoitetaan.


Laaditaan mininmitaso tavoitteille ja sitoudutaan niihin.


Ei kirjoiteta politiikkaohjelmajargonia. Lapset ja nuoret saatava esiin!



Käytänteiden paikka?

Puheenvuoroissa oli useasti esillä myös hyvien käytänteiden kierrättäminen, ”parastaminen”. Tällainen jakaminen on verkostoille paitsi tyypillistä, myös niiden elinehto. Kun tieto pääsee vapaasti ja läpinäkyvästi leviämään verkoston jäsenien välillä, verkostosta tulee vahingoittumaton, minkään jäsenen katoaminen ei tällöin pääse hajottamaan verkostoa ja toisaalta keskinäinen luottamus kasvaa. Korvaamatonta yhteisesti jaettavaa tietoa voisi olla mm. miten (alueellisesti) kannatta hakea sponsorirahoitusta. Esittäisin kuitenkin, että kokonaisstrategian tasolla sovitaan - tai tässä tapauksessa pikemminkin - todetaan tiedon ja hyvien käytänteiden liikuttamisen olevan yksi verkoston toimintaperiaatteista ja kootaan ”loistavien käytänteiden aarrearkku” osaksi kehittyvää verkkopalvelua. Hyvät käytänteet kannataa tietenkin koota nyt strategiaprosessin yhteydessä.


Tästä se alkaa - sana on vapaa!

IlkkaK