torstai 23. huhtikuuta 2009

Kokonaisstrategian sisällöstä


Kokonaisstrategian sisällöstä on otiskkotasolla kirjattu toistaiseksi alla oleva, tähän aiheeseen emme Hämeenlinnan keskusteluissamme juuri ehtineet, mutta nyt on sitäkin oivallisempi mahdollisuus ehdottaa muutoksia, siirtää asioita toisten yläotsikoiden alle, ehdottaa jotain poistettavaksi ja uusia näkökulmia nostettavaksi mukaan. Kohtien avaamisen aloitan mahdollisimman pian käytettävissäni olevien materiaalien pohjalta.


1 JOHDANTO

- taustaa koko verkostolle sekä asiakirjan tavoitteet ja asemointi


2 TOIMINTA-AJATUS

a) toiminnan tavoite (missio)


Taikalamppu-verkoston tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten taide- ja kulttuuripalveluita koko Suomessa. Taikalamppu tukee jo olemassa olevien lastenkulttuurikeskusten toimintaa ja edistää palveluiden syntymistä sinne, missä niitä ei vielä ole.


Laajassa maassa lastenkulttuuriin liittyvää osaamista löytyy valmiiksi eri puolilta Suomea, joten verkostomainen toiminta on järkevin, tehokkain ja alueellisesti tasapainoisin vaihtoehto. Verkoston jäseniltä edellytetään laaja-alaista yleistä lastenkulttuurin osaamista sekä erityisosaamista joltakin taiteen alalta tai lastenkulttuurin osa-alueelta, sillä toiminnalle asetetaan erilaisia kehittämistehtäviä.


Yksi Taikalamppu-verkoston tärkeimpiä tavoitteita on luoda paremmat edellytykset lapsia koskevan kulttuuripolitiikan toteuttamiselle. Lapsia koskevalla kulttuuripolitiikalla on monia haasteita: sen tulee tukea kasvua täysipainoiseksi ihmiseksi, rakentaa henkistä hyvinvointia sekä kehittää ja kannustaa luovuuteen, koska luovuus ja innovatiivisuus ovat tulevaisuuden tärkeimpiä resursseja.
(lähde: verkoston www-sivut)


b) toiminnan arvot


c) keskeisten käsitteiden määrittäminen

- lastenkulttuuri / lasten kulttuuri

- taidekäsitys, luovuus ja taiteellinen toiminta

- taidepedagogiikka ja menetelmät

- lapsilähtöisyys

- saavutettavuus, tasa-arvo

- vaikuttavuus

- muuta?


d) kehittämistehtävät

- määrittelyt

- laadunvarmistus

- syntyvän tiedon jakaminen (viestintästrategia vielä oma osastrategiansa)


e) vastuukysymykset

- laillisuusperiaate

- eettiset kysymykset


f) julkisuuskysmykset (tarkemmin viestintästrategiassa)

- suhde julkisuuteen


3 ORGANISOITUMINEN (visio)

g) toimintaympäristön määrittäminen

- asema valtionhallintoon (OPM, politiikkaohjelmat, strategiat)

- jäsenten asema paikallishallintoon ja alueellisiin henkisiin sekä aineellisiin resursseihin

- jäsenten keskinäiset verkostosuhteet


h) verkostovisio

- verkostoitumisprosessin kuvaaminen


4 ITSEARVIOINTI

i) toiminnan arvioinnin perusteet


j) arvioinnin tapa ja jakaminen


5 ENNAKOINTI

- määriteltyjen toimintaympäristöjen muutosten tunnistaminen

- muutoksiin vastaaminen (miten?)


Tammisaaressa 23.4.

IlkkaK


Strategiatyön asemointia ja aikataulua


Tässä artikkelissa hahmotetaan strategiatyön sisältöä ja prosessin etenemistä vuoden 2009 aikana. Prosessin aloitusvaiheessa luodaan suuntaviivat, joiden mukaan työ etenee; varsinainen sisältö tullaan tekemään tiiviissä keskustelussa kaikkien yksiköiden kanssa. Työ etenee tämän blogin avulla; näin strategian valmistelu toteutetaan mahdollisimman avoimesti. 


Taikalamppuverkoston kokonaisstrategiassa määritetään verkoston toimintaa, organisoitumista, (itse)arviointia ja tulevaisuutta suhteessa verkoston tavoitteisiin. Kokonaisstrategia määrittää lähinnä valtakunnan tason toimintaympäristön ja verkoston välistä suhdetta ja verkoston jäsenten välisiä suhteita (esim. kehittämistehtävät) mutta toisaalta myös jäsenten asemaa omaan paikalliseen toimintaympäristöön, jota verkoston jäsenet täsmentävät omissa osastrategioissaan. Kokonaisstrategian luomisprosessi on aloitettu ja sen ensimmäinen versio valmistuu vuoden loppuun mennessä. Strategiaa arvioidaan ja kehitetään verkoston hyväksymällä tavalla koko toimikauden ajan, strategiatyö pyritään siten pitämään jatkuvana prosessina.


Tässä työvaiheessa voidaan koota ajatuksia myös yleistä viestintästrategiaa ja laatukäsikirjaa varten (mikäli sellaiset halutaan tehdä). Keskukset itse määrittelevät omien strategiatyönsä aikataulun. Mikäli taiteenalakohtaisia strategioita halutaan laatia, niin niiden valmistuminen riippunee keskusten omien strategioitten valmistumisesta? Yleisstrategiassa tullaan ottamaan kantaa edellä mainittuihin dokumentteihin ja määritellään kuinka ne niveltyvät kokonaisstrategiaan.


Aikataulutusta

Kokonaisstrategian ensimmäisen version laatimisprosessi etenisi näin:

Alustavat sisällöt ja aiheotsikot kirjataan blogiin mielellään seuraavaan Taikalamppu-kokoukseen mennessä (Tampere 19.5.). Jos saisimme mahdollisimman aikaisessa vaiheessa koottua yhteen kaiken mitä haluaisimme strategiaan kirjata, niin tästä moninaisuudesta on helpompi tiivistää halutun kokoinen dokumentti - ja samalla mahdollisesti kirjoittaa myös laajempi katsaus.


Tampereen kokouksessa sovittaisiin siis suurin mahdollinen laajuus ja toivottavasti myös ne ydinkohdat, jotka strategiassa lausua selkeästi julki. Tätä isompaa massaa työstetään kommentoiden seuraavaan kokoukseen syyskuussa, kirjoitusvastuu on allekirjoittaneella. Tämä version tulisi olla jo "otteeltaan" sovitun kaltainen ja "massaltaan" halutun kokoinen. Tavoitteena voitaisiin pitää, että lokakuun lopun versio on jo mahdollisimman paljon tämän vaiheen lopullisen version näköinen.


Tammisaaressa 23.4.

IlkkaK

keskiviikko 15. huhtikuuta 2009

Hämeenlinnan evästä


Avaan blogikirjoittelun hieman aluksi aikomaani yleisemmällä lähestymisellä. Koitan summata muutamaan kappaleeseen Hämenlinnassa käytyä keskustelua ja esiin nousseita pointteja. Tulen ohjeistamaan bloggaamista yhteyshenkilöille mahdollisimman pian ja kokoan materiaalia (mm. määrittelyjä) niin blogiin kuin myös kollektiivisen gmail-tilin arkistoon, jota voisi ajatella alkukantaisena intrana. Strategian rakenteesta laitan linjoille oman artikkelin tämän viikon aikana. Otetaan tämä ensimmäinen tekstipurske myös eräänlaisena kommentointiharjoituksena.


Hämeenlinnan keskusteluissa asetettiin strategialle monia funktioita. Isoja koko prosessiin vaikuttavia asioita ovat mikä on verkoston käsitys omasta tilastaan, eli mikä on verkoston paikka lasten- ja nuortenkulttuurin kentällä. Oman tilansa ja sijaintinsa ymmärtämisen pohjalta on helpompaa suunnitella etenemistä kohti yhdessä sovittavaa tavoitetta tai tavoitetilaa. Strategian positiointi tarkentaminen on mahdollista myös alkupisteen ja maalin määrittämisen jälkeen: mitä asioita verkosto kertoo itselleen ja mitä asioita rahoittajatahoille ja muille sidosryhmille.


Taikalamppu-verkosto on semi-ulkopuolisen silmissä asiantuntijuuden perusteella valikoitunut joukko lasten- ja nuortenkulttuurin parissa toimivia, keskenään verrattain erilaisista lähtökohdista ponnistavia toimijoita. Valinnan on tehnyt ulkopuolinen toimija, joka ei ole kuitenkaan sanellut toimintatapoja vaikka on antanut verkoston jäsenille omat kehitystehtävät. Verkoston laajeneminen tapahtuu myös valintaprosessin kautta eikä verkoston jäsenillä ole tässä prosessissa vielä ollut mahdollisuutta kertoa esimerkiksi näkemystään siitä, millaista asiantuntijuutta verkostossa tarvittaisiin. Vaikka Taikalamppu verkostona voi olla epäortodoksisesti syntynyt, on se saanut ja voinut kasvaa voimakkaaksi yhteenliittymäksi ja nyt on oivallinen aika sen käydä määrittämään itse itsensä.


Kun verkosto alkaa määrittämään tavoitetta mihin tähdätä, niin keskusteluissa tuli esiin muutamia huomioitavia seikkoja. Pidetäänkö yhtenä tavoitteena esimerkiksi sitä, että verkosto tulee kattamaan koko Suomen. Kun verkostoa ylläpidetään osin valtion rahoittamana, niin se tosiasia, että on vielä alueita, joissa verkosto ei toimi. Valtiovalta ei kaiketi toiminnallaan - ainakaan periaatteessa - saa aiheuttaa eriarvoisuutta kuttuurinkaan kohtauttamisessa, joten odottaneeko verkoston jäsenten pääseminen ”vuosiavustusautomaation” pariin vielä aikaansa? Verkoston valtakunnallisen kattavuuden tavoite voisi olla perusteltua tästäkin näkökulmasta. Vai onko tällainen tavoitteenasettelu liian kaukana verkoston varsinaisen asiakkaan - lapsen ja nuoren - maailmasta?


Strategiasta sanottua

Yleisemmän verryttelyn jälkeen kirjaan seuraavaksi muutamia lainattuja lausahduksia Hämeenlinnan tiistain keskusteluista. Lainauksissa on suuria linjoja ja myös muotoa koskevia näkemyksiä. Kirjoittamisprosessin aikana tekstimassaa tulee syntymään melko paljon ja kaikkea ei ehkä kannata kirjata kokonaisstrategiaan, semminkin jos strategia halutaan pitää tiiviinä ja luettavana. Näin talkoiden alkuvaiheessa vaikuttaisi siltä, että on paljon arvokasta tietoa ja taustaa, joka ansaitsee tulla kootuksi tämän prosessin aikana ja voisi kuvitella, että tiiviin esityksen lisäksi syntyisi myös laajempi”perusteluosa”. Siis se, mikä yleensä jää sinne kirjahyllyyn pölyttymään... Mutta nyt siis lainattuja lausahduksia kommentoitavaksi.


Verkosto tarvitsee yhteisen valtakunnallisen tahtotilan, lausuman siitä, minkä arvojen mukaan toimintaa toteutetaan.

Käsillä on konkreetti mahdollisuus verkoston luoda itse oma tulevaisuutensa. Strategiassa tulee kirjata tavoite vuodelle 2020 - mikä verkosto on tuolloin.


Strategian tulee olla työkalu, jossa ilmaistaan menettelytavat yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.


Strategia on koko verkoston yhteinen julkilausuma siitä, mitä kulttuurikasvatus on, mitä se on tulevaisuudessa ja miten siihen päästään, eli miten verkosto toimii tämän tavoitteen saavuttamiseksi.


Strategian tulee olla prosessi, joka uusiutuu ja elää jatkuvasti.


Strategiassa tulee ottaa kantaa miten toimitaan kulttuuripolitiikan kentällä.


Ei hallinnollinen paperi vaan elävä, tiivis selkeä paketti.


Käytettävät käsitteet selkeästi esiin, mitä milläkin tarkoitetaan.


Laaditaan mininmitaso tavoitteille ja sitoudutaan niihin.


Ei kirjoiteta politiikkaohjelmajargonia. Lapset ja nuoret saatava esiin!



Käytänteiden paikka?

Puheenvuoroissa oli useasti esillä myös hyvien käytänteiden kierrättäminen, ”parastaminen”. Tällainen jakaminen on verkostoille paitsi tyypillistä, myös niiden elinehto. Kun tieto pääsee vapaasti ja läpinäkyvästi leviämään verkoston jäsenien välillä, verkostosta tulee vahingoittumaton, minkään jäsenen katoaminen ei tällöin pääse hajottamaan verkostoa ja toisaalta keskinäinen luottamus kasvaa. Korvaamatonta yhteisesti jaettavaa tietoa voisi olla mm. miten (alueellisesti) kannatta hakea sponsorirahoitusta. Esittäisin kuitenkin, että kokonaisstrategian tasolla sovitaan - tai tässä tapauksessa pikemminkin - todetaan tiedon ja hyvien käytänteiden liikuttamisen olevan yksi verkoston toimintaperiaatteista ja kootaan ”loistavien käytänteiden aarrearkku” osaksi kehittyvää verkkopalvelua. Hyvät käytänteet kannataa tietenkin koota nyt strategiaprosessin yhteydessä.


Tästä se alkaa - sana on vapaa!

IlkkaK