Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK

Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK kehittää yhdessä Seinäjoen Louhimon kanssa lastenkulttuuritoimintaa pohjalaisille. Verkostoon kuuluvat kaikki Pohjanmaan kunnat ja Kokkola. Pohjanmaan liitto toimii verkoston hallinnoijana.

Kehittämistehtävinämme ovat kulttuuriperintökasvatus ja ruotsinkielisen toiminnan koordinointi. Lisäksi edistämme yhteistyötä paikallisten ja alueellisten toimijoiden välillä, luomme lastenkulttuuripalveluiden hankintamalleja sekä kehitämme taidekasvatuksen työnjakoa ja yhteistyötapoja kunnissa. BARK toimii Sulvalla sijaitsevasta museo- ja kulttuurikeskus Stundarsista käsin.

Tärkeimpänä kehittämishankkeenamme on kulttuuriperintökasvatus. Sen avulla lapset ja nuoret oppivat tuntemaan ja arvostamaan kotipaikkansa kulttuuriperintöä ja vahvistamaan paikallisidentiteettiään. Lapset pystyvät myös näkemään itsensä osana historiaa ja heijastamaan siihen kokemusmaailmaansa, jolloin ymmärrys nykyisyyden, menneen ajan ja tulevaisuuden yhteydestä kehittyy.

Tehtävät 19.5./Tampere

Strategiatyön etenemiseksi työryhmä toivoo kaikilta Taikalamppu – keskuksilta kommentteja seuraaviin kysymyksiin 5.6. mennessä. Toivomme visionääristä, ennakkoluulotonta ja provosoivaakin keskustelua!

1. Millaisia lastenkulttuuripalveluja oman alueesi Taikalamppu- keskus tarjoaa vuonna 2020?
2. Mitkä asiat ovat tämän työn innoittajina ja mahdollistajina?
3. Entä mitkä asiat ovat tämän työn esteinä/haasteina/hidasteina?


Kirjoittakaa pohdintanne tämän tekstin kommenteiksi. Tekstin kommentointi onnistuu esimerkiksi seuraavalla tavalla:

1. Kirjaudu sisään (oikea yläkulma, käytä sähköpostiisi annettuja tunnuksia).

2. Klikkaa hallintapaneelin ”Tarkastele blogia” -linkkiä.

3. Kommentoi tekstiä klikaamalla tekstin lopussa olevaa kommenttilinkkiä esim. ”0 kommenttia” / ”8 kommenttia” tms. HUOM! Jos klikkaat kynän kuvaa, päädyt muokkaamaan itse tekstiä. Olisi selkeämpää, jos kommentit kirjattaisiin kommenttiosioon eikä suoraan tekstiin.

4. Kirjoita kommenttisi tyhjään kommenttikenttään, muistathan laittaa nimesi ja Taikalamppu-keskuksesi tai paikkakuntasi.

5. Kommentti tallentuu kaikkien luettavaksi, kun klikkaat ”Lähetä kommentti” -painiketta.

6. Jos et halua enää kommentoida blogia tai kirjoittaa siihen uutta tekstiä, kirjaudu ulos.

Strategiatyöryhmä Tampereella 19.5.

Strategiatyöryhmän pohdinnan tuloksena Tampereen kokouksessa 19.5. syntyi seuraavia ajatuksia:

Strategiatyön ydin on määritellä valtakunnallisesti Taikalamppu- verkoston paikka lastenkulttuurin kentällä. Mikä on verkoston erityistehtävä ja millaiseksi organisaation on muodostuttava, jotta tähän tavoitteeseen päästään?

Laajassa ja harvaanasutussa Suomessa paikkakunnat ja alueet ovat erilaisia ja tämä näkyy Taikalamppu- keskusten toiminnassa ja paikallisessa organisoitumisessa. Taikalamppu- keskusten hallinto ja toimintatavat ovat muotoutuneet itse kuinkin alueen tarpeista lähteviksi. Lapin lastenkulttuuriverkoston haasteet ovat omanlaisiaan ja tiheään asutun Helsingin ja Vantaan haasteet taas omanlaisiaan.
Tämä monimuotoisuus on myös Taikalampun voima. Toiminta voi joustaa, elää tarpeiden mukaan ja löytää jokaiselle alueelle sopivimmat keinot.

Tästä syystä myös verkoston kokonaisstrategiaa tehtäessä keskusteluun nousee vahvasti tapa etsiä yhteistä visiota paikallisuudesta käsin. Yhteinen strategia löytyykin juuri tästä lähestymistavasta.

Työryhmän mielestä on pyrittävä siihen, että Taikalamppu- toiminta kattaa tulevaisuudessa koko maan. Myös opetusministeriön päätös ottaa kolmannelle toimikaudelle mukaan alueellisesti toimivia keskuksia on samansuuntainen viesti.

Koko maan kattava verkosto ei kuitenkaan tarkoita, että jokaisella paikkakunnalla tulisi olla oma Taikalamppu- keskus. Parempi olisi pyrkiä siihen, että nykyiset keskukset voivat kehittää sellaisia toiminnan tapoja, että ne ovat laajalla alueella käytettävissä ja
saavutettavissa niin haluttaessa. Käytännön menetelminä tällaisia tapoja ovat taidetarjottimet, ostopalvelukäytännöt, tilaaja-tuottaja- malli, kulttuuriopetussuunnitelmat, koulutus ja seminaarit.

Strategiassa on otettava selkeästi kantaa myös resursointikysymyksiin.

Taikalamppu- verkoston syntymisen alkusysäyksenä on opetusministeriön lastenkulttuuripoliittinen ohjelma (2002).
Opetusministeriön Kulttuuripolitiikan strategia 2020 - asiakirjassa (2009) linjataan ministeriön roolia ja tehtäviä tulevaisuuden kulttuuripolitiikassa.
Taikalampun strategiaa tulee tehdä nämä strategiat ja niiden tavoitteet huomioiden.

Marjo T-N Kulttuuriaitta

Taidekäsitys Kulttuuriaitassa

Kulttuuriaitan taidekasvatuksen asiantuntijatyöryhmän kokouksessa 11.5.09 keskustelimme myös taidekäsityksessä. Muun muassa seuraavia näkökulmia nousi esille:

1
Taidekäsityksen määritteleminen on erityisen tärkeää, koska se voi olla hyvinkin erilainen taidekasvattajalla/taiteilijalla ja opettajalla/lastentarhanopettajalla. Onnistuneen yhteistyön edellytys on samansuuntainen käsitys siitä, mitä ollaan tekemässä ja miksi se on merkityksellistä.

2
Taidekäsitys Kulttuuriaitassa on moniulotteinen ja suvaitsevainen. Parhaimmillaan se murtaa lasten, nuorten, perheiden, koulujen, päiväkotien jne. ennakkoluuloja taiteesta.

3
Taidekäsitteen määrittelyssä on tärkeää korostaa taidetta prosessina. Vaikka taiteella ei olekaan lopullista, ehdotonta ja pysyvää "maalia", se on tavoitteellista toimintaa.

4
Monitaiteisuus on läsnä taidekäsityksessämme. Kun työskennellään lasten ja nuorten kanssa, aikuinenkaan ei pysty aina määrittelemään, minkä taidelajin alueella liikutaan.

5
Taide tulisi nähdä yhtenä elämän selviytymisstrategiana. Taide ei ole etuoikeus tai valinta vaan välttämättömästi, luontevasti osa jokapäiväistä elämää, arkea.

6
Lastenkulttuuri / lasten tekemä kulttuuri / lasten taide jne. ei ole aikuisten kulttuurin esiaste eikä väylä "oikeaan" kulttuuriin kasvattamiseen.


Elina K
Kulttuuriaitta

Keskusten esittelyteksteistä

Nuo arviointiraportista poimitut esittelytekstit tuntuvat toisaalta aika eriparisilta ja toisaalta samaa asiaa jankkaavilta. Eikös meillä kaikille ole sama kohderyhmä: lapset, nuoret, perheet ja lasten kanssa työtä tekevät aikuiset. Tarvitsisiko tätä mainita jokaisen keskuksen kohdalla? Meillä on myös sama perustehtävä. Nämä voisivat käydä ilmi Taikalamppu-verkoston esittelytekstistä. Keskusten esittelytekstien tulisi olla hyvin lyhyitä tässä kokonaisstrategiapaperissa.

Riittäisikö jokaisesta esim. seuraavat tiedot:
- keskuksen toimialue
- keskuksen hallinnointi (siis lyhyesti, esim. "Kulttuuriaitta on hallinnollisesti osa Jyväskylän kaupungin kulttuuripalveluita.")
- keskuksen kehittämistehtävät ja erityistehtävä verkostossa (viitaten koordinoinnin Taikalamppu-malliin)
- keskuksen tärkein (tai pari) kehittämishanke tms. "teema" kaudella 2009-2013 (eli vähän konkreettisempaa tietoa kuin pelkkä kehittämistehtävä)

En tiedä...

Elina K
Kulttuuriaitta

Taikalamppu verkostona

Taikalamppu-verkosto on syntymähistorialtaan erikoinen: se on perustettu opetusministeriön päätöksellä. Verkoston jäsenten välillä ei siis ole ollut pitkää yhteistyöperinnettä vaan Taikalampun yhteiselon opettelu on alkanut perustamisen hetkestä lähtien. Kun OPM ei ole kuitenkaan tarkkaan määrittänyt verkoston tehtävää (vaan antanut verkoston jäsenille mm. kehittämistehtäviä), niin yhteistyö on saanut kehittyä omaa tahtiaan ja aika on kypsä verkoston määrittää itse itsensä. Periaatteessa voi väittää, että verkosto syntyy vasta nyt avoimen kommunikaation, yhteisen tavoitteen määrittämisen ja sen saavuttamiseen hyväksyttävien keinojen kirjaamisen kautta.

Taikalamppu-verkosto koostuu tällä hetkellä kolmestatoista itsenäisestä jäsenestä. Verkoston toimintaympäristöä määriteltäessä huomioon tulee luonnollisesti ottaa opetusministeriö tärkeimpänä rahoittajana (resurssina) ja vastaavasti kaupungit, kunnat ja mahdolliset muut jäsenien hankkimat toiminnan alueelliset ja paikalliset rahoittajat. Verkostoon kuuluvat myös yhtä lailla toimintaan osallistuvat opettajat, taiteilijat, lapset ja nuoret. Verkoston kokoa voisi siis määrittää myös osallistuvien kuntien ja kaupunkien lukumäärän pohjalta tai ilmoittamalla kuinka montaa lasta ja nuorta koko verkoston toiminta voi koskettaa. Nämä luvut voi halutessaan suhteuttaa valtakunnalisiin kokonaislukuihin.

Verkoston toimijoiden määrittäessä toiminnan tavoitetta ja omaa organisoitumistaan sen saavuttammiseksi tehtävä voidaan tiivistää neljään osaan: Ensiksi verkoston on hankittava ympäristöstään tarvittavat resurssit. Toiseksi sen pitää omiin tavoitteisiin pyrkiessään koordinoida toimintansa muiden toimijoiden (valtakunnalliset, alueelliset, paikalliset) kanssa. Kolmanneksi verkoston tulee jakaa resurssit ja tehtävät sisällään ja ylläpitää samalla harmoniaa ja yhteistyötä jäsenten keskuudessa (kommunikaatio). Lopuksi verkoston pitää kehittää ja ylläpitää arvoja ja käsityksiä, jotka antavat ryhmälle toivoa, identiteetin ja tarkoituksen.

Samaa asiaa voidaan valottaa alueellisen innovaatiokyvykkyyden käsitteen avulla. Tämä kyvykkyys muodostuu kuudesta osatekijästä: kyvystä havaita ja tulkita toimintaympäristön muutoksia, muokata uuden tiedon pohjalta toimijoiden käytössä olevia resursseja, kyvystä hankkia aivan uusia resursseja, yhdistellä näitä resursseja kilpailukykyä edistäviksi kompetensseiksi sekä kyvykkyys välittää informaatiota ja muuntaa tietoa ja tietämystä laajassa verkostossa. Alueen innovaatiokyvykkyys on tärkeää, sillä puutteellisena se voi vaikuttaa niin, että myös yksittäisten toimijoiden innovaatiokyvykkyys voi jäädä heikoksi.

Verkoston jäsenet ovat siis tähän mennessä keskittyneet alueellisen ja paikallisen toimintaympäristönsä selkeyttämiseen ja toimintatapojen vakiinnuttamiseen. Vasta nyt on mahdollista järkevällä tavalla muodostaa käsitys siitä, mikä Taikalamppu-verkosto on valtakunnallisena verkostotoimijana, millaisia tehtäviä se haluaa ottaa itselleen, miten se niitä haluaa toteuttaa ja kuinka tämä toiminta tulisi organisoida ja resursoida.

IlkkaK

Strategian rakenteesta ja sisällöstä pohdittua Kulttuuriaitassa

Kulttuuriaitan taidekasvatuksen asiantuntijatyöryhmän kokouksessa 11.5.09 nousi esiin joitakin asioita strategian rakenteeseen ja sisältöön liittyen. Mitäs olette muut näistä mieltä?

1
Strategiasta pitää käydä ilmi vision lisäksi ”strategiset menestystekijät”, jotta saamme työkaluja vision toteuttamiseen. Nyt sisältörungossa on kohdaksi 3 merkitty ”ORGANISOITUMINEN (visio)” ja kohdaksi 4 ”ITSEARVIOINTI”. Pitäisikö tässä kohdassa miettiä liittyykö Taikalamppu-verkoston visio ainoastaan verkoston järjestäytymiseen vai onko hyvä organisoituminen ja verkostoituminen kenties yksi menestystekijä meidän vision toteuttamiseksi? Mikä se meidän visio oikein on? Jos Taikalampun visio saadaan selkeästi kirkastettua ”Organisoituminen”-otsikon alle, pitäisikö kohta 4 omistaa näiden menestystekijöiden määrittämiselle? Itsearviointi on sitten keino seurata noiden menestystekijöiden toteutumista eli tuo ”ITSEARVIOINTI” voisi olla alaotsikkona tässä kappaleessa.

2
Toiminnan arvot ja keskeiset käsitteet (kohdat 2 / b ja c) menevät osittain päällekkäin. Esimerkiksi lapsilähtöisyys voisi olla avattuna toiminnan arvoissa. Myös muiden käsitteiden määrittely on pitkälti verkoston arvojen määrittelyä.

3
On määriteltävä, mitä julkisuudella tarkoitetaan (kohta 2/f). Ryhmässämme nähtiin erityisen tärkeänä verkoston toimiminen julkisen keskustelun herättäjänä. Miten onnistuisi?

4
Kohtaan 3 voisi lisätä myös kansainvälisen yhteistyön ja selvityksen Taikalampun ja taiteen perusopetuksen suhteista (tämä on herättänyt julkisuudessakin keskustelua).

5
Verkostoitumisprosessin kuvaamisessa (kohta 3/h) tuotava esiin erityisesti se, kuinka verkostoituminen (ainakin paikallisesti ja alueellisesti) on lähtenyt toiminnasta eikä instituutioista käsin.

6
Julkisuuskysymysten ja organisoitumisen kohdalla keskusteltiin myös Taikalampun merkityksellisyydestä valtakunnallisena toimijana. Kun isompi, järjestäytynyt organisaatio vie yhteisiä asioita eteenpäin, se lisää asian arvoa byrokratian rattaissa ja julkisuudessa. Pohdimme, pitäisikö Taikalamppu-verkostolle nimetä ”hallinnollinen kärki” (esim. puheenjohtaja). Ja asiassa mentiin vielä pidemmälle, kun pohdittiin oman taidetoimikunnan perustamista lastenkulttuurille. Voisiko Taikalamppu-verkosto vaikuttaa tähän?


Elina Kesäniemi
Kulttuuriaitta

Kulttuuritalo Valve

Kulttuuritalo Valve on kulttuurikeskus, jonka toimintaa ovat lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen suunnattu toiminta: kerhot, työpajat ja monet muut tapahtumat. Niitä ovat työstämässä myös Valveen elokuvakoulu ja  Valveen sanataidekoulu. Valveen tehtävä on tarjota palveluja ja toimintaresursseja erilaisille kulttuuritoimijoille sekä kehittää lasten ja nuorten kulttuuria.

Valveen lastenkulttuuri on ollut vuodesta 2003 lähtien osa lastenkulttuurikeskusten valtakunnallista taikalamppuverkostoa. Se vastaa osaltaan sanataide- ja elokuvakasvatuksen kehittämisestä Suomessa sekä luo edellytyksiä koulujen ja kulttuuritoimijoiden välille. Valveen sanataidekoulussa ja elokuvakoulussa tarjotaan lapsille, nuorille ja koko perheelle taidekasvatusta sekä koulutusta lasten ja nuorten kanssa työskenteleville aikuisille. Valveella järjestetään myös arkkitehtuuri- ja ympäristökasvatuksen sekä muotoilu- ja käsityökasvatuksen kerhotoimintaa. Lastenkulttuurilla on säännöllistä yhteistyötä Oulun opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa.

Opetusministeriö on antanut Valveelle tuen käyttöä ajatellen tehtäväksi erityisesti kehittää sanataidetta, elokuvataidetta ja taidekasvatuksen kehittämisen yleensä.

Porin lastenkulttuurikeskus

Porin lastenkulttuurikeskus - Satakunnan lastenkulttuuriverkoston tavoitteena on kulttuuripääoman tuottaminen ja välittäminen, lasten kulttuuristen oikeuksien tukeminen läpäisyperiaatteella ja monipuolisten ja laadukkaiden kulttuuripalveluiden saavutettavuuden parantaminen. Satakunnan lastenkulttuuriverkoston toiminta kattaa kaikki Satakunnan kunnat.

Satakunnan lastenkulttuuriverkoston tehtävät taikalamppuverkostossa ovat lastenkulttuurikeskusten kehittäminen paikallisesti ja alueellisesti, näyttelytoiminnan kehittäminen ja edistää lastenkulttuurityötä erityisesti kuvataiteen, visuaalisen kulttuurin ja valokuvan aloilla.

Pirkanmaan Taikalamppukeskus

Pirkanmaan Taikalamppu toimii kahden kunnan toimijoiden ja verkostojen kokonaisuutena, jonka päätoimijoita ovat Taidekaari Tampereella ja Pii Poo Lempäälässä. Taidekaaren tavoitteena on rakentaa vuoteen 2012 mennessä koko peruskoulun kattava, ehjä taidekaari. Sen toiminnan kolme osa-aluetta ovat taiteeseen tutustuminen, oma tekeminen ja omien teosten esille tuominen. Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo kehittää lastenkulttuuripalvelujen esteettömyyttä ja tarjoaa kaikille lapsille avointa taidetoimintaa.

Pirkanmaan keskuksen tehtäväksi valtakunnallisessa taikalamppuverkostossa on määritelty erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret sekä heille tarjottavan taidekasvatuksen ja tarjonnan sisältöjen ja määrän kehittäminen. Toinen tehtävä on vahvistaa sirkustaiteen opetus- ja harrastustoimintaa ja lisätä alan koulutusta, kursseja, tapahtumia ja esitystoimintaa. 

Tampereella rakennetaan kulttuuriohjelmaa 5–16 -vuotiaille lapsille ja varhaisnuorille. Tavoitteena on koko peruskoulun kattava ehjä taidekaari. Taidekaari tutustuttaa koululaiset monipuolisesti eri taiteen lajeihin. Kaari rakennetaan yhteistyössä koulujen, opettajien, asiantuntijoiden, lastenkulttuuriorganisaatioiden, kulttuuri- ja taidelaitosten, yhdistysten ja yhteisöjen sekä Pirkanmaan kuntien kanssa. Taidekaaren toiminnan kolme osa-aluetta ovat taiteeseen tutustuminen, oma tekeminen ja omien teosten esille tuominen. Taidekaaren arvot ovat toiminnallisuus, elämyksellisyys, sosiaalinen tasavertaisuus, suvaitsevaisuus, saavutettavuus ja esteettömyys.

Lempäälän lastenkulttuurikeskus Pii Poo tuottaa monitaiteellisia lastenkulttuurin tapahtumia, taidetyöpajoja, kulttuuri- ja taide- ja koulutustoimintaa sekä ylläpitää lastenkulttuurikeskusta Lempäälän kunnan liikekeskus Ideaparkin tiloissa. Tavoitteena on kehittää lapsille kulttuuripalveluja yhteistyössä myös yritysten kanssa. Toimintamallien ja toimintaympäristön avulla etsitään uusia kohtaamisia taidekasvattajien, lastenkulttuurin toimijoiden sekä lasten, perheiden ja yritysten välille.

Taiteen ja kulttuurin keinoin Pii Poo kannustaa lapsen omaa ymmärrystä ja luovuutta sekä luottamusta omiin taitoihinsa. Pii Poo luo lapsille tilaisuuksia nauttia itse tekemisestä, tekee tutuksi taiteen eri muotoja sekä auttaa hahmottamaan ympäröivää ääni- ja kuvamaailmaa.

Louhimo

Louhimo on Seinäjoen seutukunnan lasten ja nuorten rytmimusiikkiverkosto, jonka tavoitteena on antaa kaikille lapsille ja nuorille hyviä kokemuksia musiikista ja kehittää yhtenäinen kasvu-ura innokkaille soittajille ja bändeille alkeista aina ammattiin saakka.

Louhimon ohjaavassa tausta-ajattelussa on tärkeää, että taidekasvatuksen avulla lapset voivat oppia selviytymään uusissa tilanteissa, luomaan jotain uutta ja saamaan onnistumisen kokemuksia. Rytmimusiikin avulla voidaan tarjota kulttuurikokemuksia lapsille ja nuorille, jotka eivät ole ehkä kiinnostuneet taiteen ydinlajeista. Tekemällä itse ja kokeilemalla he oppivat ymmärtämään kulttuuria myös yleisönä. Esteettiset elämykset ja kokemuksen toiminnan piirissä voivat olla eheyttämässä ihmisen persoonallisuutta läpi elämän. Tavoitteena on antaa kaikille lapsille ja nuorille hyviä kokemuksia musiikista ja kehittää yhtenäinen kasvu-ura innokkaille soittajille ja yksittäisille bändeille alkeista liikkeelle lähtien. Toiminta voi johtaa aikanaan jopa maisteritutkintoon.

Louhimon tehtävänä on Taikalamppu-verkostossa kehittää säveltaidetta painopisteenä rytmimusiikki ja lastenkulttuurikeskusten kehittäminen paikallisesti ja alueellisesti. Säveltaiteeseen liittyy musiikinopetuksen tukeminen ja edistäminen yleissivistävässä opetuksessa ja taiteen perusopetuksessa. Lastenkulttuuritoiminnan tukemisessa on tärkeää lastenkulttuurityön edistäminen kunnissa ohjelmatasolla, toiminnallisesti ja rahoituksen avulla.

Annantalo

Annantalo tarjoaa taidekasvatusta erityisesti kuva-, sana- ja teatteritaiteessa ja järjestää näyttelyitä ja tanssi- ja teatteriesityksiä. Annantalo tekee yhteistyötä koulujen kanssa sekä tarjoaa kouluille ja päiväkodeille ilmaista taideopetusta ja toteuttaa kokeellisia erityisprojekteja taidekasvatuksen ”laboratoriona”. Annantalo on asettanut tehtäväkseen luoda suotuisa ilmapiiri ja edellytykset lapsille ja nuorille taiteen ja kulttuurin tekemiseen, kokemiseen ja näkemiseen.

Taikalamppu-toiminta kytkeytyy osaksi monipuolista ja perinteitä omaavaa kulttuuritoimintaa. Se keskittyy mm. koulujen kulttuurikurssi-toimintaan ja taidekasvatuksen yhteistyöseminaarien järjestämiseen. Lapsista ja nuorista toiminta painottuu yläkoulu- ja lukioikäisiin sekä enenevässä määrin myös alle kouluikäisiin. Käytännössä taikalamppuvaroin resursoitu toiminta kytkeytyy muuhun Annantalon toimintaan, mikä onkin sekä perusteltua että hyödyllistä kehittämistyön kannalta. Tästä syystä Taikalamppu-toimintaa ei voi tarkastella täysin erillisenä muusta toiminnasta.

Opetusministeriön taikalamppurahoitus kohdistuu Annantalon työssä erityisesti internet-pohjaisten palvelujen kehittämiseen, kulttuurikursseihin, näyttämötaiteen kehittämiseen yhteistyössä Hämeenlinnan kanssa, sanataiteen kehittämiseen yhteistyössä Oulun kanssa ja ruotsinkieliseen lastenkulttuuritoimintaan.

ARX

Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX on taiteen tekijöiden ja kokijoiden yhteinen tukikohta Hämeenlinnan Verkatehtaalla. ARX on myös hämeenlinnalaisten lastenkulttuurin tekijöiden ja toimijoiden laaja verkosto. ARX on toiminut Taikalamppu-verkostossa vuodesta 2003 lukien.
Tilat antavat hyvät puitteet sekä verkostomaiselle yhteistoiminnalle että käytännön toiminnalle lasten ja nuorten kulttuurin parissa.

ARXin työn myötä lapset ja nuoret voivat osallistua työpajoihin, näyttelyihin, esityksiin, tapahtumiin ja moniin muihin toiminnan muotoihin. Galleria ARX esittelee nykytaiteen uutuuksia. ARXin toiminnassa on kokeiltu uudenlaisia lastenkulttuurin ja taide­kasvatuksen menetelmiä. Kehittämishankkeiden myötä lastenkulttuuria ja taidekasvatusta on viety lähiöihin, kouluihin, päivähoitoon sekä lasten iltapäivätoimintaan ja vapaa-aikaan. Opittuja asioita on levitetty aktiivisesti seminaarien, koulutustapahtumien ja tiedotuksen avulla.

ARX:in vastuualueina Taikalamppuverkostossa ovat festivaalien ja tapahtumien, esitystoiminnan, näyttämötaiteen ja sirkustaiteen valtakunnallinen kehittäminen, minkä lisäksi ARX vastaa verkoston hallinnosta ja tiedottamisesta.

Kulttuuriaitta

Lasten- ja nuortenkulttuurikeskus Kulttuuriaitta on usean kunnan (Jyväskylä, Muurame, Hankasalmi, Laukaa, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen) alueella toimiva verkosto. Kulttuuriaitan ohjelmasta löytyy eri taiteenaloihin liittyviä työpajoja, kerhoja ja tapahtumia sekä täydennyskoulutusta. Kulttuuriaitan työpajat tuovat taidekasvatuksen näkökulman ja uusia virikkeitä kasvatustyön arkeen. Niistä osa on suunniteltu koulujen opetussuunnitelmien aihekokonaisuuksiin tai tiettyyn oppiaineeseen liitettäväksi.

Koulut ja päiväkodit voivat itsekin ehdottaa haluamaansa taiteenlajia ja suunnitella työpajan yhdessä taitelijoiden kanssa. Tapahtumia ja työpajoja on myös koti- ja perhepäivähoidossa oleville lapsille sekä perheille ja vapaa-aikaan. Kulttuuriaitta järjestää myös taidekasvatukseen liittyvää täydennyskoulutusta lasten ja nuorten kanssa työtä tekeville aikuisille. Koulutuksen tarkoitus on antaa ideoita ja rohkaisua taidekasvatuksen keinojen käyttöön omassa työssä.

Taikalamppuverkoston puitteissa opetusministeriö on antanut Kulttuuriaitan tehtäväksi monitaiteisen taidekasvatuksen kehittämisen sekä lastenkulttuurin tutkimuksen ja alan argumentoinnin kehittämisen. Kulttuuriaitalla ei ole toimintaansa varten erikseen taloa, vaan työpajat, kerhot ja tapahtumat toteutetaan lähinnä kouluissa, päiväkodeissa ja taidelaitosten tiloissa.

Lapin lastenkulttuuriverkosto

Lapin lastenkulttuuriverkoston jäsenkunnat ovat Rovaniemi, Kemi, Tornio, Ranua, Inari, Kemijärvi ja Saamelaiskäräjät. Toimialue on käytännössä koko Lapin lääni.
Verkostossa Rovaniemi on rakentanut yhteyksiä kaupungin palvelutuotannon ja lastenkulttuuritoimijoiden välillä. Erityistä huomiota on kiinnitetty visuaalisiin taiteisiin mukaan lukien talven taide, mediakasvatukseen ja varhaisiän taidekasvatukseen sekä taidelaitosyhteistyöhön, painopisteenä lasten ja nuorten oma tekeminen, luovuus ja osallisuus.

Kemin kehittämisalueena on sarjakuva. Perinteitä ja toimintaa tällä alueella on monella tavalla. Tulevaisuudessa mukana ovat muun muassa. lasten sarjakuvakilpailut, näyttelyt, oppimateriaalin tuottaminen ja yhteistyö koulujen kanssa. Sarjakuvaosaajat on Kemissä saatu mukaan hyvin. Kemissä on paikallisessa verkossa eri tahoja ja eri taiteenaloja monipuolisesti.

Tornion kehittämisalueena on taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien sekä taidekasvatuksen menetelmien kehittäminen ja taideohjaajien ja -opettajien täydennyskoulutus ja erilaisten tapahtumien kehittäminen. Museotyö on eräs Tornion vahvuus. Yhteistyö Ruotsin lähialueiden kanssa on aktiivista.

Ranualla painopistealueina ovat mediakasvatus, sanataide sekä perinteisiin kädentaitoihin yhdistyvä lasten luova keksijätoiminta. Monien kylien osin omaehtoinen taidetapahtuma- ja perinnetyö ansaitsee kiitoksen. Työn ilme on osin kotikutoinen, mikä on myös sen vahvuus.

Saamelaiskäräjien saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen kehittämisalueena on saamelaisen perinteisen osaamisen integroiminen osaksi lastenkulttuuria sekä yleisesti taidekasvatuksen kehittäminen. Lapin erityisyys kulminoituu osin saamelaiskulttuuriin laajemminkin, joten sen kulttuurin hyödyntäminen lastenkulttuurin osalta on paikallaan.

Inarin kunta rakentaa edellytyksiä valtakunnalliset rajat ylittävälle viestintäkasvatukselle lasten ja nuorten parissa. Kulttuurityössä nuoret ovat painopisteenä. Yhteistyöalueena on Pohjoiskalotti.

Opetusministeriön vahvistamat kehittämisalueet Lapin verkostossa ovat lasten taide- ja kulttuurikasvatuksen kehittäminen paikallisesti ja alueellisesti menetelmien ja sisältöjen osalta, lapsipoliittisten ohjelmien edistäminen kunnissa ja taide- ja kulttuurikasvatuksen sisältöjen ja menetelmien kehittäminen sekä etäopetuksen kehittäminen taidekasvatuksessa.
Taiteenalakohtaiset erityiset kehittämistehtävät Lapin lastenkulttuurikeskuksella ovat sarjakuva ja mediakasvatus sekä saamelaisen lastenkulttuurin kehittäminen.

Lastenkulttuurikeskus Lastu

Lastenkulttuurikeskus Lastun taustayhteisö on Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu ry. Vuonna 1993 perustettu yhdistys ylläpitää taidekoulua ja rakennusalan toimintakeskusta sekä toimii taustayhteisönä lastenkulttuurikeskukselle Lapinlahdella. Lastu ry:n toiminnan ajan eli vuodesta 1993 alkaen kehitetty niin sanottua Lapinlahden mallia, jonka tavoitteena on ollut sitoa paikalliset toimijat (arkkitehtuurin) taiteen perusopetusta täydentävään arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikasvatukseen kattaen sekä lapset että aikuiset.

Lastun tavoitteena on tukea ja kehittää arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikasvatusta sekä edistää rakennetun kulttuuriperinnön arvostusta, ymmärtämistä ja vaalimista. Lastu tarjoaa lapsille ja nuorille mm. taide- ja ympäristökasvatukseen liittyviä työpajoja, leirikouluja, näyttelyjä, tapahtumia ja kesäisiä rakennusleirejä. Lastun erityisosaamista on arkkitehtuurikasvatus, jossa korostuu kulttuuriperintökasvatuksen näkökulma. Myös ympäristökasvatus, erityisesti rakennetusta ympäristöstä huolehtiminen ja sen suojelu ovat toiminnassa hyvin esillä.

Lastun toimialue ulottuu Ylä-Savon ja Pohjois-Savoon (23 kuntaa) ja ohuemmin aina Varkauden seutukunnalle saakka. Lastu on onnistunut hyvin verkottamaan Pohjois-Savon lastenkulttuuritoimijoita ja tuomaan lastenkulttuuria esiin osana kulttuuri- ja opetuspalveluita.

Lastun erityistehtävät verkostossa ovat näyttelytoiminnan, rakennustaiteen ja muotoilun sekä pohjoissavolaisen lastenkulttuuriverkoston kehittäminen.