Lapsilähtöisyys
- Miten lapsi/nuori vaikuttaa toiminnan sisältöihin?
Vaikuttavuus ja arviointi
- Mitä tulee mitata ja miten raportoida?
Valtakunnallinen saavutettavuus
1. Verkoston laajeneminen
- Miten alueellinen tasa-arvoisuus turvataan?
- Asiaa käsitelty jo hieman Tampereella 19.5. Marjo kirjoitti yhteenvedon keskustelusta tänne blogiin: "Työryhmän mielestä on pyrittävä siihen, että Taikalamppu- toiminta kattaa tulevaisuudessa koko maan. Myös opetusministeriön päätös ottaa kolmannelle toimikaudelle mukaan alueellisesti toimivia keskuksia on samansuuntainen viesti.
Koko maan kattava verkosto ei kuitenkaan tarkoita, että jokaisella paikkakunnalla tulisi olla oma Taikalamppu- keskus. Parempi olisi pyrkiä siihen, että nykyiset keskukset voivat kehittää sellaisia toiminnan tapoja, että ne ovat laajalla alueella käytettävissä ja saavutettavissa niin haluttaessa. Käytännön menetelminä tällaisia tapoja ovat taidetarjottimet, ostopalvelukäytännöt, tilaaja-tuottaja- malli, kulttuuriopetussuunnitelmat, koulutus ja seminaarit."
2. Koordinointi ja kehittäminen
- Mikä on koordinointitehtävän ja kehittämistehtävän rooli ja keskinäinen suhde?
Taidekasvatus
- Millainen on keskuksenne taidekasvatuskäsitys?
Laatu
- Mistä syntyy laadukas lastenkulttuuripalvelu?
Elina, Marjo ja Ilkka
Jyväskylä
Lapsilähtöisyys
VastaaPoista· Miten lapsi/nuori vaikuttaa toiminnan sisältöihin?
Porin lastenkulttuurikeskuksen toiminta-ajatuksessa todetaan: Toiminta rakentuu lasten ja nuorten ääntä ja tarpeita kuunnellen.
Perusteluinamme on: Lapsilähtöinen toiminta kunnioittaa lasta ja hänen kulttuurisia oikeuksiaan. Ajattelussa on keskeistä ymmärtää erilaisten ideologioiden, yhteiskunnan ja kulttuurin vaikutukset omaan ajatteluun. Lapsen näkeminen osaavana, omia kokemuksiaan ja tarpeitaan ilmaisevana yksilönä on olennaista lapsilähtöisessä työskentelyssä.
Vaikuttavuus ja arviointi
· Mitä tulee mitata ja miten raportoida?
Toiminnan laatua tulisi voida arvioida. Määrällisyys ei kerro kaikkea ja on harhaanjohtavaa. Vaikka kaikilla Taikalampussa on sama tilastokysely, sitä käytetään eri tavoilla. Tämän hetkinen tilasto on erittäin työläs ja monitulkintainen.
Valtakunnallinen saavutettavuus
1. Verkoston laajeneminen
Miten alueellinen tasa-arvoisuus turvataan?
Taikalamppu-verkoston tulisi olla koko Suomen kattava. Verkostoon tulisi valita keskuksia, jotka pystyvät koordinoimaan ja toimimaan laajalla alueella (useampi kunta / maakunta)
Laatu
· Mistä syntyy laadukas lastenkulttuuripalvelu?
( Asiakkaan ) Lapsen on koettava toiminta laadukkaaksi.
Miten laatuun päästään?
· ammattitaito
· resurssit (riittävyys)
· fasiliteetit (mm. turvallinen, inspiroiva, tarkoituksenmukainen ympäristö, toimivat, tarkoituksenmukaiset laitteet)
· lasten ja nuorten osallisuus, äänen kuuleminen
· saavutettavuus
· hyvä työilmapiiri
· arviointi (mm. itsereflektointi)
Laadusta kertoo
· innostavuus (elämys, reaktio, tunteet)
· jatkuvuus (haluaa osallistua nyt ja myöhemminkin)
· tuottaa taitoa ja tietoa
Lapsilähtöisyys
VastaaPoista· Miten lapsi/nuori vaikuttaa toiminnan sisältöihin?
Pori on sen jo hyvin kiteyttänyt.
Minua aina ihmetyttää tuo eri toimialojen tavoitteissa esiintyvä "lasten äänen kuuleminen". Ainako se jää tavoitteeksi, kun meillä ei siitä kovin helposti löydy yhtään esimerkkejä. Olen kahlannut läpi kaikki strategiat: nuoriso- ja liikuntapalvelut, kirjaston, aina tilakeskusta ja maankäyttöä myöten. Kaikki mainitsevat sen, mutta mitenkähän ne sen tekevät???
Meillä nuori voi vaikuttaa sisältöihin parhaiten, koska kulttuurikortin kautta on suora kontakti yh-teen kokonaiseen ikäluokkaan. Kouluikäisten kohdalla oppilailta saatu palaute opettaa paljon ja an-taa suuntaa.
Eri kieli- ja kulttuuritaustaisille lapsille ja erilaisille oppijoille toteutetaan yksilöllisesti suunniteltuja, kunkin ryhmän erityispiirteet huomioon ottavia taidekasvatushankkeita.
Vaikuttavuus ja arviointi
· Mitä tulee mitata ja miten raportoida?
Kunnissa etsitään tällä hetkellä taloussuunnittelun tueksi tuottavuuden ja tehokkuuden mittareita. Hankalaa ja ikävää! Jos tarveindikaattorina on koko lapsi- ja nuorisoikäisen väestön määrä kunkin keskuksen toiminta-alueella, ei käytetty euromäärä/ asukas ole suuri, mutta ei se ketään hätkäh-dytä. Palvelun hinta/ asiakas ei myöskään kohoa suureksi, mutta näillä tuloksilla ei kuitenkaan ole vaikutusta rahahanoihin.
Muista mittareista vähemmän tärkeinä ainakin meillä ovat laadun, vaikuttavuuden ja volyymin mittarit.
Mutta kulttuurissa laatu ja vaikuttavuus ovat tärkeimpiä - ja vaikeimmin mitattavia.
Taikalamppuverkostossa ei ole yhteisten mittareiden löytämisen vaikeutta, niin kuin on eri toimi-alojen kesken. OPM:n tilastot antaisivat hienosti valtakunnalliset verrokkitiedot, jos kukin täyttäisi ne samalla tavalla. Tilastopohjan täyttämisen täytyisi ehdottomasti olla yhdenmukaista!
Työllistämisvaikutus tulisi näkyä selkeästi, se on näinä aikoina erityisen merkittävää!
Laatua mittaa OPM toteuttamalla oman arviointinsa. Se on meille arvokasta antia.
Jokavuotinen toiminnan raportointi sisältää omat arvioinnit asetettujen tavoitteiden toteutumises-ta.
Meille tärkeitä ovat myös vuosittaiset palautekoosteet ja opetuspalveluiden keräämät arviot Luovuus- ja kulttuurikasvatussuunnitelman toteutumisesta kunakin lukuvuonna.
2. Koordinointi ja kehittäminen
· Mikä on koordinointitehtävän ja kehittämistehtävän rooli ja keskinäinen suhde?
Koordinointitehtävä on kehittämistehtävän osatuloksena kehitetty malli, jota voidaan tarjota valta-kunnalliseen käyttöön. Siitä hyötyy koko taidekasvatuksen kenttä.
Taidekasvatus
· Millainen on keskuksenne taidekasvatuskäsitys?
Vantaalla taidekasvatuksen tehtävänä on rohkaista lasta taiteellisen tekemisen kautta ilmaisemaan itseään ja etsimään luovia ratkaisuja. Tämän saavuttamiseksi taidekasvatusta antavan tahon tulee luoda turvallinen, luottava ja kannustava ilmapiiri lapselle tehdä ja vastaanottaa taidetta. Vantaan esi- ja perusopetuksen luovuus- ja kulttuurikasvatussuunnitelmassa todetaan, että kulttuurin kokeminen ja tekeminen ohjaa oman elämän hallinnan taitojen kehittymistä sekä kasvattaa kykyjä kohdata erilaisuutta ja muutoksia. Koulujärjestelmän tulee tarjota kaikille tasavertainen mahdollisuus kokea että tehdä kulttuuria.
Taidekasvatuksen on oltava laadullisesti korkeatasoista. Taidekasvatusta tuottavat tahot ja taide-ohjaajina toimivat henkilöt ovat alansa ammattilaisia ja perehtyneet laajasti taidekasvatuskenttään ja alan uusimpiin ilmiöihin ja suuntauksiin.
Taidekasvatuksen tulee olla kokonaisvaltaista; ei vain yksittäisen taiteellisen tuotoksen tai elämyksen aikaansaamista vaan oppimisprosessi, jonka kautta lapsi tunnistaa esteettisen kokemuksen tärkeyden elämänlaadulle. Siten lapsen itsetuntemus ja kulttuurinen identiteetti kasvaa ja hän voi kokea taiteen parissa ainutlaatuisuutensa.
Laatu
· Mistä syntyy laadukas lastenkulttuuripalvelu?
Lapsi nauttii, oppii ja oivaltaa!
Annukka/ Vantaa
LAPSILÄHTÖISYYS
VastaaPoista1.) Miten lapsi/nuori vaikuttaa toiminnan sisältöihin?
-lasten toiveiden selvittäminen suoran keskustelun avulla
-toimintaan kohdisuvat ruusut/risut palautekyselyiden kautta
-lapsille/nuorille suunnatut "utelulomakkeet" selvittämään aihepiiriin liityviä toiveita ja tarpeita
VALTAKUNNALLINEN SAAVUTETTAVUUS
2.) Miten alueellinen tasa-arvoisuus turvataan?
-Metodien ja hyviksi havaittujen toimintatapojen jalostaminen siirrettävään, helposti lähestyttävään muotoon (esim. metodioppaat, internet- palvelut
-verkoston hyväksikäyttäminen materiaalin/ levityksessä
TAIDEKASVATUS
3.) Millainen on keskuksenne taidekasvatuskäsitys?
-kaikille lapsille/nuorille mahdollisuus päästä kokeilemaan mahdollisen innostuksen kipinän syttymistä
-virheet kuuluvat taiteeseen ja ihmisyyteen/ voiko taiteessa ylipäätään tehdä virheitä?
-aloitusrima maan alle---> onnistumisen kokemus
LAATU
4.) Mistä syntyy laadukas lastenkulttuuripalvelu?
-jatkuva vuoropuhelu lasten ja nuorten kanssa
-palvelun helppo saatavuus
-tekijät tuntevat hyvin ko. taiteenalan käytännöt ja kykenevät haalimaan tarvittaessa erikoisosaajia
-rohkaiseva ilmapiiri
Terveisin: Jarkko ja Juho/Louhimo
Lapsilähtöisyys
VastaaPoistaKulttuuriaitan toiminnan taustalla on ajatus lapsesta aktiivisena toimijana, jonka ajatuksia kuunnellaan ja joka otetaan tasa-arvoisesti huomioon. Käytännössä lapset/nuoret eivät kuitenkaan ole olleet mukana toimintasuunnitelmien tekemisessä, vaikka Kulttuuriaitassa on kulkenut jo useita vuosia ajatus lapsiedustajasta asiantuntijatyöryhmässä. Tämän ajatuksen toteuttaminen on vaikeaa. Onko se myöskään tarpeellista? Yhteyttä lasten ja nuorten vaikuttajaryhmiin voisi parantaa.
Työpajojen suunnittelussa ikäryhmän ja erityisryhmien tarpeita sekä lasten arjen ja leikin rytmiä kunnioitetaan. Kulttuuriaitassa uskotaan, että taidekasvatus voi olla erinomainen keino oman äänen löytymiselle ja omien ajatusten esiintuomiselle.
Kulttuuriaitan yhtenä erityisenä teemana on lasten osallisuuden tukeminen. Näissä projekteissa lapset ovat päässeet suunnittelemaan ja toteuttamaan tilataideteoksia koulunsa tai päiväkotinsa pihaan. Uuraisille nousi vuonna 2008 koululaisten suunnittelema koulubussipysäkki. Lapsilähtöiset menetelmät ja lasten osallisuus ovat vuodesta toiseen teemoja Kulttuuritutka-seminaarissa, joka on Kulttuuriaitan järjestämä taidekasvatuksen mentelmäseminaari lastenkulttuuri- ja kasvatusalan ammattilaisille ja opiskelijoille.
Kulttuuripassin 2010–2011 kehittämistyötä ollaan tarjoamassa Jyväskylän nuorten valtuustolle. Jyväskylän ulkopuolella yhteistyötä koulujen tukioppilaiden tai oppilaskuntien kanssa tiivistetään.
Vaikuttavuus ja arviointi
Mitä tulee mitata ja miten raportoida?
- saavutettavuutta (sisältää saavutettavuuden monet käsitteet, ei vain kävijämäärät)
- vertailukelpoista dataa, joka puhuu myös talousihmisille
- ei saa olla raskas raportointi/arviointi
- valtakunnallisesti yhtenäiset mittarit
Valtakunnallinen saavutettavuus
1. Verkoston laajeneminen
Kulttuuriaitan omalla toiminta-alueella tasa-arvoisuus turvataan tekemällä kunnille omat toimintasuunnitelmat, joissa huomioidaan kunkin kunnan erityispiirteet, erityistarpeet ja omat vahvuudet. Tasa-arvoisuutta kehitetään myös panostamalla verkkopalveluiden kehittämiseen.
2. Koordinointi ja kehittäminen
Kulttuuriaitassa tehtävien ero näkyy ehkä siinä, kenelle palvelu suunnataan. Vaikka kehittämistehtävän luonne on valtakunnallinen, sen puitteissa kehitetyt asiat suunnataan pääasiallisesti Kulttuuriaitan toiminta-alueen kohde- ja sidosryhmille tai oman alueen tarpeita ajatellen. Koordinointitehtävän puitteissa toteutetut asiat ovat valtakunnallisia.
Kulttuuriaitta jatkuu...
VastaaPoistaTaidekasvatus
Kulttuuriaitan taidekäsitys - ja siten myös taidekasvatuskäsitys - on laaja. Se pitää sisällään erilaiset perinteiset taiteen muodot ja nykykulttuurissa syntyviä uusia tapoja ilmaista itseään. Lisäksi taidekasvatus pitää sisällään myös kulttuuri(perintö)kasvatuksen ja mediakasvatuksen.
Kulttuuriaitan toiminnassa ei korostu piirtämään, laulamaan, kirjoittamaan, jne. oppiminen tai näiden taitojen hiominen, koska toiminta on luonteeltaan lyhytkestoista eikä välttämättä säännöllisesti toistuvaa. Taidekasvatuksella halutaan ruokkia lasten mielikuvitusta, tukea leikkiä, antaa väyliä oman äänen kuulumiselle. Taiteellisen toiminnan kautta ei anneta valmiita vastauksia vaan parhaimmillaan luodaan mahdollisuuksia kokeilla omia rajoja ja erilaisia tapoja olla ja toimia. Taidekasvatuksella voidaan tukea nuorten omaa kulttuuria ja tutustuttaa aikuisten tuottamaan kulttuuritarjontaan. Taide ja kulttuuri rakentavat yksilön identiteettiä ja vahvistavat hänen kiinnittymistään haluamaansa yhteisöön.
Laatu
- ammattilaiset tekemässä
- hyvä ympäristö tekemiselle
o voi tarkoittaa laitteistoa
o ennen kaikkea hyvä työskentelyilmapiiri:
avoin, keskusteleva, reflektoiva
o hyvä organisaatio; selkeä,
tarkoituksenmukainen, ei kuormita
- elämykset
o prosessin korostaminen lopputuloksen sijaan
o lapsen/koulutettavan kokemus kertoo laadusta
- sisältö
o ei vain jotain kivaa, vaan tavoitellaan
tiedonkäsittelyä, kommunikaatiota,
oppimisprosessia
o laadukas sisältö ei synny asioita
arvottamalla vaan asioiden lähestymisen
tarkoituksenmukaisuudesta
- tasa-arvoista, ei mielivaltaista
- suunnittelussa huomioidaan ”kohde”ryhmä
muunakin kuin objektina
- ei pidä määrittää minimitaso/välttävää tasoa,
koska siitä tulee riittävä taso, kurotettava
aina ylöspäin, jatkuva prosessi, ei lopputulos!
Elina ja Marjo, Kulttuuriaitta