Taikalamppu-strategian tarina
Mission taustaa: Lapsella ja nuorella on Suomessa perustuslaillinen oikeus kulttuuriin. Kulttuurilla on tutkitusti hyvinvointia lisäävä vaikutus.
Missio: Taikalamppu-verkosto lisää suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvointia tuottamalla heille laadukkaita kulttuuripalveluja ja tekemällä heidän kanssaan yhdessä lasten ja nuorten kulttuuria.
Taikalamppu-toiminnan oikeutus tulee olla yksinkertainen. Edellä se on kirjattu yhdellä mahdollisella tavalla painotettuna. Keskiössä on lapsen ja nuoren oikeus ja etu. Ei kai se mikään muu voi ollakaan. Taikalamppu-verkoston tavoitteena on konkretisoida ja organisoida missio yksinkertaisesti ja tehokkaasti. Taikalamppu-verkoston kautta resurssit kootaan yhteen vaikuttavimmalla tavalla.
Strategian tulee antaa lupaus ja esittää miten tämä lupaus täytetään. Voimme puhua strategiassa myös tunnelmasta ja tarinasta. Taikalampussa meidän kannattaa käyttää valoa metaforana toiminnan ja tuloksen kuvaamisessa sekä strategian tarinassa ja visualisoinnissa. Taikalamppujen toiminnan strategiassa ei kerrota organisaatioiden tarinaa vaan sitä kuinka kulttuurin ja taiteen tekemisen hehku näkyy lapsissa ja nuorissa. Tähän mennessä tehdyt arviointiraportitkin on nimetty "Taikalamppujen valossa" ja "Taikalamppujen loisteessa". Arviointiraportit kertovat kuitenkin organisaatioiden tarinaa - kuten opetusministeriö on tilannut. Taikalamppu-strategia tulee nimetä "Tuhansien taikalamppujen säihkeessä", jolloin lähestytään toiminnan oikeutuksen ydintä: säihkettä osallistujien silmissä ja korostetaan verkoston laajuutta ja syvyyttä. Oleellisinta on saada palo lasten ja nuorten okulaareihin, heidän kanssaan ruohonjuuritason kulttuurityötä tekevillä sitä usein onkin mutta ei olisi pahitteeksi, jos samaa taikasäihkettä löytyisi myös (valtion) hallintohenkilöidenkin silmäkulmasta.
Strategian visuaalisessa ilmeessä voitaisiin käyttää uudenlaista lamppua, joka muistuttaa ulkomuodoltaan päivänkakkaran kukintoa ja joka kokoaa energiansa ympäristöstä (politiikkapuheesta, ihmis- ja kulttuurikasvatuskäsityksestä, tiloista ja laitteista) ja ihmisten aktiivisesta toiminnasta. Lampun hehkuva osa muodostuu yhdessä sovituista tavoitteista. Terälehdissä konkretisoituvat ne toimintajärjestelmät (resurssit ja keinot), joiden avulla kukin taikalamppujäsen toteuttaa yhteistä tehtävää omalta osaltaan. Ympyrän muodossa kuvattu järjestelmä palautuu ihmissilmään. Taikalamppukukkien valo loistaa siellä, missä sen pitääkin.
Junassa matkalla Hyvinkään taidemuseon Todellisuuden taju -näyttelyyn 30.7.2009
Ilkka
perjantai 31. heinäkuuta 2009
maanantai 27. heinäkuuta 2009
Lukuohje 27.7.2009
Pyrin alla olevissa kappaleissa alustamaan syksyn kirikierrosta kohti Taikalamppu-verkoston yleisstrategian ensimmäistä versiota. Aluksi teen tiiviin summauksen tämän hetken tilaan (toimintaympäristö) ja käytän hetken verkosto-käsitteen avaamiseen. Oletan, että Taikalamppu-verkosto haluaa olla enemmän kuin itsenäisten toimijoiden liittouma.
Verkosto ja strategia tulee nähdä elävinä ja muuttuvina prosesseina ja tällöin tärkeimmiksi toimintaa ohjaaviksi asioiksi nousevat ymmärrys omasta ydinosaamisesta ja tehtävästä osana koko verkostoa sekä yhdessä määritetyt toiminnan tavoitteet. Verkoston yleisstrategia määrittelee toiminnan tavoitteet valtakunnan tasolla ja verkoston position opetusministeriön ja vaihtelevien alueellisten hallintojärjestelyjen välillä. Toiminnan tavoitteet linkittyvät käsittääkseni aina lasten ja nuorten kautta; heidän kulttuuriharrastamisen mahdollisuuksien parantamiseen. Lasten ja nuorten - verkoston asiakkaiden - asemaa verkostossa kannattanee myös pohtia. Eli missä määrin tuotetaan lastenkulttuuria ja mahdollistetaan toteuttamaan lasten kulttuuria.
Alustus on jaettu osiin, jotta kommentointi ja sen seuraaminen olisi helpompaa. Kommentoinnin, kyselyn ja tekstin täydentämisen voi aloittaa välittömästi ja jatkaa elokuun 14. päivään asti. Viikoille 34-36 olemme suunnitelleet pientä verkossa toteutettavaa ryhmätyöskentelyä ja näiden molempien osien koonti on Vaasan tapaamisen yhteydessä 11.9. Sen verran olen hidas pohtimaan ja kirjoittamaan, että kommentoin varmaankin myös itse itseäni - ehkä jopa kyseenalaistan kirjoittamaani! Ja lisää on vielä tulossa muutenkin. Olen poissa tietoliikenneyhteyksistä 2.-9.8. jolloin mittailen irlantilaisia vaelluspolkuja.
Sana on vapaa (ja laitteet liikkumaan on pantu Meitä varten)
Ilkka
Verkosto ja strategia tulee nähdä elävinä ja muuttuvina prosesseina ja tällöin tärkeimmiksi toimintaa ohjaaviksi asioiksi nousevat ymmärrys omasta ydinosaamisesta ja tehtävästä osana koko verkostoa sekä yhdessä määritetyt toiminnan tavoitteet. Verkoston yleisstrategia määrittelee toiminnan tavoitteet valtakunnan tasolla ja verkoston position opetusministeriön ja vaihtelevien alueellisten hallintojärjestelyjen välillä. Toiminnan tavoitteet linkittyvät käsittääkseni aina lasten ja nuorten kautta; heidän kulttuuriharrastamisen mahdollisuuksien parantamiseen. Lasten ja nuorten - verkoston asiakkaiden - asemaa verkostossa kannattanee myös pohtia. Eli missä määrin tuotetaan lastenkulttuuria ja mahdollistetaan toteuttamaan lasten kulttuuria.
Alustus on jaettu osiin, jotta kommentointi ja sen seuraaminen olisi helpompaa. Kommentoinnin, kyselyn ja tekstin täydentämisen voi aloittaa välittömästi ja jatkaa elokuun 14. päivään asti. Viikoille 34-36 olemme suunnitelleet pientä verkossa toteutettavaa ryhmätyöskentelyä ja näiden molempien osien koonti on Vaasan tapaamisen yhteydessä 11.9. Sen verran olen hidas pohtimaan ja kirjoittamaan, että kommentoin varmaankin myös itse itseäni - ehkä jopa kyseenalaistan kirjoittamaani! Ja lisää on vielä tulossa muutenkin. Olen poissa tietoliikenneyhteyksistä 2.-9.8. jolloin mittailen irlantilaisia vaelluspolkuja.
Sana on vapaa (ja laitteet liikkumaan on pantu Meitä varten)
Ilkka
Taikalamppu-verkosto ja sen toimintaympäristö
Ymmärtääksemme millainen on Taikalamppu-verkoston toimintaympäristö, on meidän ensiksi paneuduttava siihen, mitä tarkoitamme käsitteellä verkosto. Aito verkosto voidaan nähdä joko elävänä organisaationa tai tavoitteen saavuttamiseksi itseorganisoituvana toimintana. Verkostoilla on yleensä takanaan joko pitkä kehityshistoria tai sitten verkostoa on aktiivisesti ryhdytty rakentamaan oman ja yhteisen toiminnan turvaamiseksi. Yhteinen tunnuspiirre molemmille tavoille on se, että yhteistyön ymmärretään parantavan mahdollisuuksia hyödyntää ympäristön tarjoamia henkisiä ja aineellisia resursseja. Aito verkosto on siis avoin organisaatio (toiminnan elävä organisoitumistapa), jonka rajoja on mahdotonta määritellä tarkasti.
Taikalamppu-verkostoa tulisi tarkastella laajana kokonaisuutena, johon kuuluvat oleellisina tekijöinä niin ministeriö(ide)n edustajat, alueelliset ja paikalliset kulttuurihallinnon ihmiset, "Taikalampputyöntekijät", verkoston toimintaan osallistuvat asiantuntijat, taiteilijat, taidekasvattajat, taide- ja kulttuurilaitosten edustajat, koulut ja koulutusorganisaatioit kuin myös mahdolliset mesenaatit ja sponsorit - ja kaikkein tärkeimpänä: lapset ja nuoret. Taikalamppu-verkostokin konkretisoituu niihin ihmisiin, jotka toiminnassa ovat mukana ja tekevät kulttuuria yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Ja: lapset ja nuoret kuuluvat tähän verkostoon yhtä lailla. Ihmisten mukanaan tuoman panoksen kautta verkostot menestyvät - tai kaatuvat.
Taikalampun toimintaympäristöä voi tarkastella kolmen osa-alueen kautta, joita nimitän motiivi-, valinta- ja tavoiteympäristöiksi. Motiiviympäristö koostuu toiminnan tavoitteissa konkretisoituvista käsityksistä, ideologioista ja linjauksista. Näitä ovat esimerkiksi kulttuurin hyvinvointia lisäävä merkitys, vallitseva ihmis- ja oppimiskäsitys, yleinen taloudellinen tilanne ja vallitsevat poliitiikkaohjelmat. Valintaympäristö käsittää ne aineelliset ja henkiset resurssit, jotka ovat osoitettavissa toiminnan käytännön toteutuksiin. Tavoiteympäristö koostuu tavoitteen lisäksi sen saavuttamiseksi kiinnitetyistä, saatavilla olleista valintaympäristön resursseista. Tavoitteen saavuttamisen kannalta verkoston kattava ja oikea-aikainen kommunikaatio on erittäin tärkeä tekijä. (Olen hahmotellut kuvaajan, jonka avulla verkostokokonaisuus eri tason ympäristöineen hahmottuu paremmin.)
Kun verkostoa ajatellaan elävänä organisaationa (tai jopa elävänä organismina), vertautuvat edellä mainitut tekijät raaka-aineisiin, energiaan ja informaation välitykseen ja tallentamiseen, mitkä ovat olennaisia tekijöitä elämän syntymiselle ja ylläpitämiselle. Raaka-aineita olisivat mm. tilat ja välineet, energiaa rahoitus, yleinen arvostus, tekemisen palo ja innostus ja informaation tallentamista välitystä vaikkapa yhteisesti sovitut koordinointitehtävät.
Taikalamppu-verkoston historia nojautuu vahvasti opetusministeriön alkupanostukseen olemassa olevien lastenkulttuurikeskusten (ja sellaisiksi määriteltävien toimijoiden) toimintaedellytysten parantamiseen. Opetusministeriön kirjeen (OPM2/011/2002) mukaan lastenkulttuurikeskusten jäsenille myönnettävän avustuksen tarkoitus on edistää lastenkulttuurikeskusten verkoston syntymistä maahamme ja tukea verkoston toimintaa. Verkoston tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten taide- ja kulttuuripalveluja koko maassa tukemalla jo olemassa olevien lastenkulttuurikeskusten toimintaa ja edistämällä palveluiden syntymistä sinne, missä niitä ei vielä ole. Rahoitusmekaniikka toimii niin, että ministeriö tukee keskuksia 50%:n suhteessa paikalliseen ja/tai alueelliseen rahoitukseen. Perusperiaatteet määritetyissä tehtävissä ja rahoitustavassa ovat olleet samat koko ajan.
Verkostoon valitut keskukset ovat saaneet kehittää omia vahvuuksiaan ja etsiä verkoston yhteistyön muotoja melko vapaasti opetusministeriön väljän tehtävänmäärityksen puitteissa. Yhteistyö jäsenten kesken on ollut aktiivista koko verkoston toiminnan ajan ja aika on kypsä määrittää tarkemmin yhteistyön tavoitteet ja työnjako. Lähtökohtana on tietenkin omat kehittämis- ja koordinointitehtävät. Jälkimmäisistä on olemassa Hämeenlinnan ehdotus.
Tämän päivän tilannekatsaukseen tulee lisää kappale tai luku jo toteutetun toiminnan tuloksellisuudesta. Oman pohdintansa saavat myös käsitteiden määritykset.
Taikalamppu-verkostoa tulisi tarkastella laajana kokonaisuutena, johon kuuluvat oleellisina tekijöinä niin ministeriö(ide)n edustajat, alueelliset ja paikalliset kulttuurihallinnon ihmiset, "Taikalampputyöntekijät", verkoston toimintaan osallistuvat asiantuntijat, taiteilijat, taidekasvattajat, taide- ja kulttuurilaitosten edustajat, koulut ja koulutusorganisaatioit kuin myös mahdolliset mesenaatit ja sponsorit - ja kaikkein tärkeimpänä: lapset ja nuoret. Taikalamppu-verkostokin konkretisoituu niihin ihmisiin, jotka toiminnassa ovat mukana ja tekevät kulttuuria yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Ja: lapset ja nuoret kuuluvat tähän verkostoon yhtä lailla. Ihmisten mukanaan tuoman panoksen kautta verkostot menestyvät - tai kaatuvat.
Taikalampun toimintaympäristöä voi tarkastella kolmen osa-alueen kautta, joita nimitän motiivi-, valinta- ja tavoiteympäristöiksi. Motiiviympäristö koostuu toiminnan tavoitteissa konkretisoituvista käsityksistä, ideologioista ja linjauksista. Näitä ovat esimerkiksi kulttuurin hyvinvointia lisäävä merkitys, vallitseva ihmis- ja oppimiskäsitys, yleinen taloudellinen tilanne ja vallitsevat poliitiikkaohjelmat. Valintaympäristö käsittää ne aineelliset ja henkiset resurssit, jotka ovat osoitettavissa toiminnan käytännön toteutuksiin. Tavoiteympäristö koostuu tavoitteen lisäksi sen saavuttamiseksi kiinnitetyistä, saatavilla olleista valintaympäristön resursseista. Tavoitteen saavuttamisen kannalta verkoston kattava ja oikea-aikainen kommunikaatio on erittäin tärkeä tekijä. (Olen hahmotellut kuvaajan, jonka avulla verkostokokonaisuus eri tason ympäristöineen hahmottuu paremmin.)
Kun verkostoa ajatellaan elävänä organisaationa (tai jopa elävänä organismina), vertautuvat edellä mainitut tekijät raaka-aineisiin, energiaan ja informaation välitykseen ja tallentamiseen, mitkä ovat olennaisia tekijöitä elämän syntymiselle ja ylläpitämiselle. Raaka-aineita olisivat mm. tilat ja välineet, energiaa rahoitus, yleinen arvostus, tekemisen palo ja innostus ja informaation tallentamista välitystä vaikkapa yhteisesti sovitut koordinointitehtävät.
Taikalamppu-verkoston historia nojautuu vahvasti opetusministeriön alkupanostukseen olemassa olevien lastenkulttuurikeskusten (ja sellaisiksi määriteltävien toimijoiden) toimintaedellytysten parantamiseen. Opetusministeriön kirjeen (OPM2/011/2002) mukaan lastenkulttuurikeskusten jäsenille myönnettävän avustuksen tarkoitus on edistää lastenkulttuurikeskusten verkoston syntymistä maahamme ja tukea verkoston toimintaa. Verkoston tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten taide- ja kulttuuripalveluja koko maassa tukemalla jo olemassa olevien lastenkulttuurikeskusten toimintaa ja edistämällä palveluiden syntymistä sinne, missä niitä ei vielä ole. Rahoitusmekaniikka toimii niin, että ministeriö tukee keskuksia 50%:n suhteessa paikalliseen ja/tai alueelliseen rahoitukseen. Perusperiaatteet määritetyissä tehtävissä ja rahoitustavassa ovat olleet samat koko ajan.
Verkostoon valitut keskukset ovat saaneet kehittää omia vahvuuksiaan ja etsiä verkoston yhteistyön muotoja melko vapaasti opetusministeriön väljän tehtävänmäärityksen puitteissa. Yhteistyö jäsenten kesken on ollut aktiivista koko verkoston toiminnan ajan ja aika on kypsä määrittää tarkemmin yhteistyön tavoitteet ja työnjako. Lähtökohtana on tietenkin omat kehittämis- ja koordinointitehtävät. Jälkimmäisistä on olemassa Hämeenlinnan ehdotus.
Tämän päivän tilannekatsaukseen tulee lisää kappale tai luku jo toteutetun toiminnan tuloksellisuudesta. Oman pohdintansa saavat myös käsitteiden määritykset.
Poliittiset linjaukset
Lastenkulttuuripoliittisessa ohjelmassa 2003-2007 manitaan, että lastenkulttuuria koskevien päätösten ja valmistelutyön tulee perustua aiempaa kokonaisvaltaisempaan näkemykseen lastenkulttuuripolitiikan tavoitteista ja ajantasaiseen tietoon alan toimijoista ja toimintamuodoista. Lastenkulttuuripolitiikka tulee ottaa huomioon olennaisena osana yleistä lapsipolitiikkaa. Lastenkulttuuripolitiikan tavoite on kodin, päivähoidon ja koulun tukemisessa onnellisen lapsuuden vaalimisessa ja tasapainoisten, terveen itsetunnon omaavien, suvaitsevaisten ja kulttuuritietoisten kansalaisten kasvattamisesta sekä lasten oman kulttuurin edistämisessä kaikissa lapsen toimintaympäristöissä. Lastenkulttuurilla tulee olla vahva ja arvostettu asema kulttuuri-, taide- ja koulutuspolitiikan strategisissa linjauksissa ja toiminnassa. Kulttuuripolitiikassa tulee lastenkulttuurilla olla itsestään selvä sijansa ja lastenkulttuurityö toteuttaa riittävin voimavaroin. Opetusministeriön lastenkulttuuripoliittisen ohjelman lähtökohtana on, että taide- ja kulttuuripalvelut tulee määritellä peruspalveluiksi. Julkisen vallan panostus näihin palveluihin muodostuu kuntien ja valtion toimenpiteistä ja palvelujärjestelmän ylläpito ja kehittäminen on niiden yhteinen haaste.
Opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2008-2011 kirjataan "taide- ja kulttuuripolitiikan tavoitteena olevan luovan taiteen edellytysten ylläpito ja kehittäminen, taide- ja kulttuuripalvelujen tasa-arvoinen saatavuus eri alueilla ja eri väestöryhmissä, taiteen ja kulttuurin toimijoiden kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen sekä kulttuuritoiminnan edellytysten ja aseman vahvistaminen tietoyhteiskunnassa." Sekä: "Lasten ja nuorten taide- ja kulttuuripalveluiden tukea suunnataan eri taiteenalojen toimintaan ja lastenkulttuurikeskusten toimintaa vakiinnutetaan lasten ja nuorten taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuuden parantamiseksi ja lasten ja nuorten osallistumisen lisäämiseksi monikulttuurisuus huomioiden. Laadukasta lasten ja nuorten mediakulttuurin kehitystä tuetaan."
Lapsi- ja nuorisopoliittiikan kehittämisohjelmassa kulttuurisen harrastuneisuuden merkitys on esillä mm seuraavissa tavoitteissa luovuuden, ajattelukyvyn ja lahjakkuuden kehittämisessä: "Tuetaan ja kannustetaan lapsia ja nuoria omien vahvuuksien ja lahjojen löytämiseen. Jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus päästä osalliseksi yhteisestä kulttuuriperinnöstä, tutustua taiteeseen ja kokeilla taiteen ilmaisumuotoja voidakseen niiden avulla kehittää itseään, yhteisöä ja sen kulttuuria." Osa-alueen toimenpiteinä ohjelmassa mainitaan: "Tuetaan järjestöjä ja yhteisöjä, jotka järjestävät lapsille ja nuorille kulttuuri-, taide- ja tiedekasvatusta. Tuetaan nuorten uutta luovaa harrastustoimintaa. Suunnataan toimenpiteitä kasvatus- ja oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien monipuolistamiseen. Kehitetään ja tuetaan ammattikasvattajia lahjakkuuden tunnistamiseen ja etsimiseen. Luodaan edellytyksiä monipuoliselle kasvatus- ja oppimisympäristöjä sekä opetusmenetelmiä koskevalle tutkimukselle. Vakiinnutetaan koulujen ja lähiympäristön välisen yhteistyön menetelmiä luontevaksi osaksi koulutyötä." Myös ennaltaehkäisevässä kulttuuritoiminnassa mainitaan kulttuuripalvelujen kehittäminen ja kuntien rohkaiseminen kehittämään matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä harrastuspalveluja.
Opetusministeriön Kulttuuripolitiikan strategiassa vuoteen 2020 ei erikseen korosteta lasten- ja nuortenkulttuurin tärkeyttä. Tahtotilana mainitaan kulttuurin ja luovuuden, kulttuuriperinnön ja -ympäristön vahva asema yhteiskunnassa ja kulttuurin arvon, merkityksen ja vaikutusten ymmärtämisen paraneminen. Kulttuuripalvelut ovat vuonna 2020 tasa-arvoisesti kaikkien saatavissa ja saavutettavissa ja eri väestöryhmien osallisuus ja harrastusmahdollisuudet suomalaisessa kulttuurissa toteutuvat.
Taikalamppu-verkoston tehtävä lasten- ja nuortenkulttuurin asiantuntijaorganisaationa voidaan katsoa olevan määrittää toimintansa tavoitteet "asiakaskuntansa" etujen turvaamiseksi (kulttuuri)poliittisten linjausten mukaan saadakseen lasten ja nuorten äänen päättäjien tietoisuuteen ja aktiivisesti kaikilla hallintotasoilla. Uusien näkökulmien tuominen keskusteluun ja toteutukseen pitävät verkoston liikkeessä.
Opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2008-2011 kirjataan "taide- ja kulttuuripolitiikan tavoitteena olevan luovan taiteen edellytysten ylläpito ja kehittäminen, taide- ja kulttuuripalvelujen tasa-arvoinen saatavuus eri alueilla ja eri väestöryhmissä, taiteen ja kulttuurin toimijoiden kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen sekä kulttuuritoiminnan edellytysten ja aseman vahvistaminen tietoyhteiskunnassa." Sekä: "Lasten ja nuorten taide- ja kulttuuripalveluiden tukea suunnataan eri taiteenalojen toimintaan ja lastenkulttuurikeskusten toimintaa vakiinnutetaan lasten ja nuorten taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuuden parantamiseksi ja lasten ja nuorten osallistumisen lisäämiseksi monikulttuurisuus huomioiden. Laadukasta lasten ja nuorten mediakulttuurin kehitystä tuetaan."
Lapsi- ja nuorisopoliittiikan kehittämisohjelmassa kulttuurisen harrastuneisuuden merkitys on esillä mm seuraavissa tavoitteissa luovuuden, ajattelukyvyn ja lahjakkuuden kehittämisessä: "Tuetaan ja kannustetaan lapsia ja nuoria omien vahvuuksien ja lahjojen löytämiseen. Jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus päästä osalliseksi yhteisestä kulttuuriperinnöstä, tutustua taiteeseen ja kokeilla taiteen ilmaisumuotoja voidakseen niiden avulla kehittää itseään, yhteisöä ja sen kulttuuria." Osa-alueen toimenpiteinä ohjelmassa mainitaan: "Tuetaan järjestöjä ja yhteisöjä, jotka järjestävät lapsille ja nuorille kulttuuri-, taide- ja tiedekasvatusta. Tuetaan nuorten uutta luovaa harrastustoimintaa. Suunnataan toimenpiteitä kasvatus- ja oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien monipuolistamiseen. Kehitetään ja tuetaan ammattikasvattajia lahjakkuuden tunnistamiseen ja etsimiseen. Luodaan edellytyksiä monipuoliselle kasvatus- ja oppimisympäristöjä sekä opetusmenetelmiä koskevalle tutkimukselle. Vakiinnutetaan koulujen ja lähiympäristön välisen yhteistyön menetelmiä luontevaksi osaksi koulutyötä." Myös ennaltaehkäisevässä kulttuuritoiminnassa mainitaan kulttuuripalvelujen kehittäminen ja kuntien rohkaiseminen kehittämään matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä harrastuspalveluja.
Opetusministeriön Kulttuuripolitiikan strategiassa vuoteen 2020 ei erikseen korosteta lasten- ja nuortenkulttuurin tärkeyttä. Tahtotilana mainitaan kulttuurin ja luovuuden, kulttuuriperinnön ja -ympäristön vahva asema yhteiskunnassa ja kulttuurin arvon, merkityksen ja vaikutusten ymmärtämisen paraneminen. Kulttuuripalvelut ovat vuonna 2020 tasa-arvoisesti kaikkien saatavissa ja saavutettavissa ja eri väestöryhmien osallisuus ja harrastusmahdollisuudet suomalaisessa kulttuurissa toteutuvat.
Taikalamppu-verkoston tehtävä lasten- ja nuortenkulttuurin asiantuntijaorganisaationa voidaan katsoa olevan määrittää toimintansa tavoitteet "asiakaskuntansa" etujen turvaamiseksi (kulttuuri)poliittisten linjausten mukaan saadakseen lasten ja nuorten äänen päättäjien tietoisuuteen ja aktiivisesti kaikilla hallintotasoilla. Uusien näkökulmien tuominen keskusteluun ja toteutukseen pitävät verkoston liikkeessä.
Pähkinänkuoressa
Strategiasta vielä
Strategia on saanut yleisesti hyväksytyt ja käytetyt määritelmänsä perinteisten organisaatioiden ohjenuorana, joka kertoo mihin organisaatio on menossa, miksi juuri sinne ja miten. Määritelmä sisältää vision määrityksen (=mihin menemme), mission (=miksi juuri sinne) ja kuvauksen siitä, miten sinne päästään. Uusi käsitys strategiasta korostaa myös jatkuvaa vuoropuhelua kaikkien asianosaisten kesken. Strategia ei siis koskaan tule "valmiiksi", se ei ole päämäärä, johon pyritään vaan siinä kuvataan toteutettavaa toimintaa jonka kautta organisaatio saavuttaa julkisuuskuvansa (brändi-ajattelu). Strategiakäsitys on muuttumassa yhdessä tekemisen ja dynaamisuuden suuntaan. Verkoston ollessa kyseessä strategisessa ajattelussa tämä uudenlainen näkemys korostuu. Aito verkosto on jo itsessään uusi tapa organisoida toimintaa ja verkostolle ominainen ulos suuntautuva avoin ajattelu näkyy myös sen strategiassa ja tekee siitäkin elävän.
Missio
Suomalaisten lasten ja nuorten hyvä elämä rakentuu aktiivisesta kulttuuriharrastuksesta. (Tämän saa muotoilla toisin!)
Visio 2020
Taikalamppu-verkosto on vuonna 2020 vakiinnuttanut asemansa valtakunnallisena lasten- ja nuortenkulttuurin asiantuntijaorganisaationa. Lapset ja nuoret ovat erittäin tyytyväisiä Taikalamppu-verkoston kautta toteutettuun toimintaan: niin heille tuotettuihin kulttuuripalveluihin kuin myös itse tekemisen moniin mahdollisuuksiin. Vireä ja monipuolinen lasten- ja nuortenkulttuuri ja harrastusmahdollisuudet tunnustetaan merkittävänä viihtyvyys- ja hyvinvointitekijänä koko maassa ja tämä otetaan huomioon poliittisessa päätöksenteossa kaikilla julkishallinnon aloilla ja tasoilla. Alueellinen tasa-arvo lasten ja nuorten kulttuuriharrastusmahdollisuuksissa on arkipäivää. Taikalamppu-verkoston jäsenet kokoavat alueellaan tehokkaasti lasten- ja nuortenkulttuurin tekijät ja toimijat yhteen. Suomi on kansainvälisesti huomattava lasten- ja nuortenkulttuurin tekemisen, kokemisen ja arvostamisen edelläkävijämaa.
Joitain keinoja
* Taikalamppu-verkoston jäsenet neuvottelevat aktiivisesti OPM:n sekä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa toiminnan tavoitteista, resurssoinnista ja kehittämisestä. (OPM toimii kulttuuripoliittisten linjaustensa mukaan ja pyrkii turvaamaan kulttuuripalvelujen alueellisen tasa-arvon vuoteen 2020 mennessä?)
* Kehitetään yhteistyössä esimerkiksi kulttuuriyhdistysten kanssa uusia toteuttamistapoja, tutkitaan muun muassa "rahattoman tuottamisen" mahdollisuuksia.
* Verkostossa toteutetaan ammattimaista, korkeatasoista ja innostavaa lasten- ja nuortenkulttuuria.
* Valtakunnallinnen lastenkulttuuritapahtumien kirjo kattaa kaikki taidealat ympäri maata.
* Taikalamppu-verkosto on mukana taide/kulttuurikasvatuksen täydennyskoulutuksen suunnittelemisessa ja toteutuksessa alueellisten koulutusorganisaatioiden kanssa.
* Kulttuuriopetussuunitelmien merkitystä korostetaan ja hyviä käytänteitä levitetään juuri Taikalamppu-verkoston kautta.
* Verkoston jäsenet tuottavat uutta soveltavaa tietoa koordinointi- ja kehittämistehtävistään ja tieto jaetaan verkostossa tehokkaasti.
* Verkoston tarjoaman palvelun kautta löytyy viimeisin tutkimustieto alueelta ja toiminta synnyttää uutta tutkimusta jatkuvasti.
* Haetaan aktiivisesti uusia verkostokumppaneita. (Voisiko esimerkiksi läänintaiteilijoiden toimenkuvaan liittää lasten- ja nuortenkulttuurin kehittäminen oman erityisalansa alla? Taidanpa tehdä nopsan kartoituksen kollegoiden kesken aiheesta - aika moni länkkäreistä tekee työtään lasten ja nuorten kanssa...)
* Lapset ja nuoret otetaan mukaan suunnittelemaan ja arvioimaan toimintaa.
* Kulttuurityön vaikuttavuuden mittarit saadaan kalibroitua päättäjien kanssa.
Strategia on saanut yleisesti hyväksytyt ja käytetyt määritelmänsä perinteisten organisaatioiden ohjenuorana, joka kertoo mihin organisaatio on menossa, miksi juuri sinne ja miten. Määritelmä sisältää vision määrityksen (=mihin menemme), mission (=miksi juuri sinne) ja kuvauksen siitä, miten sinne päästään. Uusi käsitys strategiasta korostaa myös jatkuvaa vuoropuhelua kaikkien asianosaisten kesken. Strategia ei siis koskaan tule "valmiiksi", se ei ole päämäärä, johon pyritään vaan siinä kuvataan toteutettavaa toimintaa jonka kautta organisaatio saavuttaa julkisuuskuvansa (brändi-ajattelu). Strategiakäsitys on muuttumassa yhdessä tekemisen ja dynaamisuuden suuntaan. Verkoston ollessa kyseessä strategisessa ajattelussa tämä uudenlainen näkemys korostuu. Aito verkosto on jo itsessään uusi tapa organisoida toimintaa ja verkostolle ominainen ulos suuntautuva avoin ajattelu näkyy myös sen strategiassa ja tekee siitäkin elävän.
Missio
Suomalaisten lasten ja nuorten hyvä elämä rakentuu aktiivisesta kulttuuriharrastuksesta. (Tämän saa muotoilla toisin!)
Visio 2020
Taikalamppu-verkosto on vuonna 2020 vakiinnuttanut asemansa valtakunnallisena lasten- ja nuortenkulttuurin asiantuntijaorganisaationa. Lapset ja nuoret ovat erittäin tyytyväisiä Taikalamppu-verkoston kautta toteutettuun toimintaan: niin heille tuotettuihin kulttuuripalveluihin kuin myös itse tekemisen moniin mahdollisuuksiin. Vireä ja monipuolinen lasten- ja nuortenkulttuuri ja harrastusmahdollisuudet tunnustetaan merkittävänä viihtyvyys- ja hyvinvointitekijänä koko maassa ja tämä otetaan huomioon poliittisessa päätöksenteossa kaikilla julkishallinnon aloilla ja tasoilla. Alueellinen tasa-arvo lasten ja nuorten kulttuuriharrastusmahdollisuuksissa on arkipäivää. Taikalamppu-verkoston jäsenet kokoavat alueellaan tehokkaasti lasten- ja nuortenkulttuurin tekijät ja toimijat yhteen. Suomi on kansainvälisesti huomattava lasten- ja nuortenkulttuurin tekemisen, kokemisen ja arvostamisen edelläkävijämaa.
Joitain keinoja
* Taikalamppu-verkoston jäsenet neuvottelevat aktiivisesti OPM:n sekä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa toiminnan tavoitteista, resurssoinnista ja kehittämisestä. (OPM toimii kulttuuripoliittisten linjaustensa mukaan ja pyrkii turvaamaan kulttuuripalvelujen alueellisen tasa-arvon vuoteen 2020 mennessä?)
* Kehitetään yhteistyössä esimerkiksi kulttuuriyhdistysten kanssa uusia toteuttamistapoja, tutkitaan muun muassa "rahattoman tuottamisen" mahdollisuuksia.
* Verkostossa toteutetaan ammattimaista, korkeatasoista ja innostavaa lasten- ja nuortenkulttuuria.
* Valtakunnallinnen lastenkulttuuritapahtumien kirjo kattaa kaikki taidealat ympäri maata.
* Taikalamppu-verkosto on mukana taide/kulttuurikasvatuksen täydennyskoulutuksen suunnittelemisessa ja toteutuksessa alueellisten koulutusorganisaatioiden kanssa.
* Kulttuuriopetussuunitelmien merkitystä korostetaan ja hyviä käytänteitä levitetään juuri Taikalamppu-verkoston kautta.
* Verkoston jäsenet tuottavat uutta soveltavaa tietoa koordinointi- ja kehittämistehtävistään ja tieto jaetaan verkostossa tehokkaasti.
* Verkoston tarjoaman palvelun kautta löytyy viimeisin tutkimustieto alueelta ja toiminta synnyttää uutta tutkimusta jatkuvasti.
* Haetaan aktiivisesti uusia verkostokumppaneita. (Voisiko esimerkiksi läänintaiteilijoiden toimenkuvaan liittää lasten- ja nuortenkulttuurin kehittäminen oman erityisalansa alla? Taidanpa tehdä nopsan kartoituksen kollegoiden kesken aiheesta - aika moni länkkäreistä tekee työtään lasten ja nuorten kanssa...)
* Lapset ja nuoret otetaan mukaan suunnittelemaan ja arvioimaan toimintaa.
* Kulttuurityön vaikuttavuuden mittarit saadaan kalibroitua päättäjien kanssa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)