Taikalamppu-verkosto ja sen toimintaympäristö

Ymmärtääksemme millainen on Taikalamppu-verkoston toimintaympäristö, on meidän ensiksi paneuduttava siihen, mitä tarkoitamme käsitteellä verkosto. Aito verkosto voidaan nähdä joko elävänä organisaationa tai tavoitteen saavuttamiseksi itseorganisoituvana toimintana. Verkostoilla on yleensä takanaan joko pitkä kehityshistoria tai sitten verkostoa on aktiivisesti ryhdytty rakentamaan oman ja yhteisen toiminnan turvaamiseksi. Yhteinen tunnuspiirre molemmille tavoille on se, että yhteistyön ymmärretään parantavan mahdollisuuksia hyödyntää ympäristön tarjoamia henkisiä ja aineellisia resursseja. Aito verkosto on siis avoin organisaatio (toiminnan elävä organisoitumistapa), jonka rajoja on mahdotonta määritellä tarkasti.

Taikalamppu-verkostoa tulisi tarkastella laajana kokonaisuutena, johon kuuluvat oleellisina tekijöinä niin ministeriö(ide)n edustajat, alueelliset ja paikalliset kulttuurihallinnon ihmiset, "Taikalampputyöntekijät", verkoston toimintaan osallistuvat asiantuntijat, taiteilijat, taidekasvattajat, taide- ja kulttuurilaitosten edustajat, koulut ja koulutusorganisaatioit kuin myös mahdolliset mesenaatit ja sponsorit - ja kaikkein tärkeimpänä: lapset ja nuoret. Taikalamppu-verkostokin konkretisoituu niihin ihmisiin, jotka toiminnassa ovat mukana ja tekevät kulttuuria yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Ja: lapset ja nuoret kuuluvat tähän verkostoon yhtä lailla. Ihmisten mukanaan tuoman panoksen kautta verkostot menestyvät - tai kaatuvat.

Taikalampun toimintaympäristöä voi tarkastella kolmen osa-alueen kautta, joita nimitän motiivi-, valinta- ja tavoiteympäristöiksi. Motiiviympäristö koostuu toiminnan tavoitteissa konkretisoituvista käsityksistä, ideologioista ja linjauksista. Näitä ovat esimerkiksi kulttuurin hyvinvointia lisäävä merkitys, vallitseva ihmis- ja oppimiskäsitys, yleinen taloudellinen tilanne ja vallitsevat poliitiikkaohjelmat. Valintaympäristö käsittää ne aineelliset ja henkiset resurssit, jotka ovat osoitettavissa toiminnan käytännön toteutuksiin. Tavoiteympäristö koostuu tavoitteen lisäksi sen saavuttamiseksi kiinnitetyistä, saatavilla olleista valintaympäristön resursseista. Tavoitteen saavuttamisen kannalta verkoston kattava ja oikea-aikainen kommunikaatio on erittäin tärkeä tekijä. (Olen hahmotellut kuvaajan, jonka avulla verkostokokonaisuus eri tason ympäristöineen hahmottuu paremmin.)

Kun verkostoa ajatellaan elävänä organisaationa (tai jopa elävänä organismina), vertautuvat edellä mainitut tekijät raaka-aineisiin, energiaan ja informaation välitykseen ja tallentamiseen, mitkä ovat olennaisia tekijöitä elämän syntymiselle ja ylläpitämiselle. Raaka-aineita olisivat mm. tilat ja välineet, energiaa rahoitus, yleinen arvostus, tekemisen palo ja innostus ja informaation tallentamista välitystä vaikkapa yhteisesti sovitut koordinointitehtävät.

Taikalamppu-verkoston historia nojautuu vahvasti opetusministeriön alkupanostukseen olemassa olevien lastenkulttuurikeskusten (ja sellaisiksi määriteltävien toimijoiden) toimintaedellytysten parantamiseen. Opetusministeriön kirjeen (OPM2/011/2002) mukaan lastenkulttuurikeskusten jäsenille myönnettävän avustuksen tarkoitus on edistää lastenkulttuurikeskusten verkoston syntymistä maahamme ja tukea verkoston toimintaa. Verkoston tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten taide- ja kulttuuripalveluja koko maassa tukemalla jo olemassa olevien lastenkulttuurikeskusten toimintaa ja edistämällä palveluiden syntymistä sinne, missä niitä ei vielä ole. Rahoitusmekaniikka toimii niin, että ministeriö tukee keskuksia 50%:n suhteessa paikalliseen ja/tai alueelliseen rahoitukseen. Perusperiaatteet määritetyissä tehtävissä ja rahoitustavassa ovat olleet samat koko ajan.

Verkostoon valitut keskukset ovat saaneet kehittää omia vahvuuksiaan ja etsiä verkoston yhteistyön muotoja melko vapaasti opetusministeriön väljän tehtävänmäärityksen puitteissa. Yhteistyö jäsenten kesken on ollut aktiivista koko verkoston toiminnan ajan ja aika on kypsä määrittää tarkemmin yhteistyön tavoitteet ja työnjako. Lähtökohtana on tietenkin omat kehittämis- ja koordinointitehtävät. Jälkimmäisistä on olemassa Hämeenlinnan ehdotus.

Tämän päivän tilannekatsaukseen tulee lisää kappale tai luku jo toteutetun toiminnan tuloksellisuudesta. Oman pohdintansa saavat myös käsitteiden määritykset.