Strategiatyön etenemiseksi työryhmä toivoo kaikilta Taikalamppu – keskuksilta kommentteja seuraaviin kysymyksiin 5.6. mennessä. Toivomme visionääristä, ennakkoluulotonta ja provosoivaakin keskustelua!
1. Millaisia lastenkulttuuripalveluja oman alueesi Taikalamppu- keskus tarjoaa vuonna 2020?
2. Mitkä asiat ovat tämän työn innoittajina ja mahdollistajina?
3. Entä mitkä asiat ovat tämän työn esteinä/haasteina/hidasteina?
Kirjoittakaa pohdintanne tämän tekstin kommenteiksi. Tekstin kommentointi onnistuu esimerkiksi seuraavalla tavalla:
1. Kirjaudu sisään (oikea yläkulma, käytä sähköpostiisi annettuja tunnuksia).
2. Klikkaa hallintapaneelin ”Tarkastele blogia” -linkkiä.
3. Kommentoi tekstiä klikaamalla tekstin lopussa olevaa kommenttilinkkiä esim. ”0 kommenttia” / ”8 kommenttia” tms. HUOM! Jos klikkaat kynän kuvaa, päädyt muokkaamaan itse tekstiä. Olisi selkeämpää, jos kommentit kirjattaisiin kommenttiosioon eikä suoraan tekstiin.
4. Kirjoita kommenttisi tyhjään kommenttikenttään, muistathan laittaa nimesi ja Taikalamppu-keskuksesi tai paikkakuntasi.
5. Kommentti tallentuu kaikkien luettavaksi, kun klikkaat ”Lähetä kommentti” -painiketta.
6. Jos et halua enää kommentoida blogia tai kirjoittaa siihen uutta tekstiä, kirjaudu ulos.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1
VastaaPoistaVuonna 2020 Kulttuuriaitta on vakiinnuttanut asemansa lastenkulttuurin asiantuntijaorganisaationa toimialueellaan. Jyväskylässä toimii lasten- ja nuortenkulttuurin keskus, joka kokoaa kaupungin lastenkulttuuritoimijat saman katon alle. Yhteinen lastenkulttuurikeskus vastaa Jyväskylän keskustan tilatarpeisiin ja tuottaa sisällöllisiä synergiaetuja sekä toimijoille että asiakkaille. Kuten tähänkin asti eri toimijoiden roolit ovat selvät ja päällekkäistä työtä ei tehdä. Kulttuuriaitta jatkaa koulu- ja päivähoitoyhteistyötä edelleen seudullisesti ja pääsääntöisesti koulujen ja päiväkotien omissa tiloissa.
Kulttuuriaitan koko toimialueella on toimivat koulujen kulttuuriopetussuunnitelmat ja varhaiskasvatuksen kulttuurikasvatussuunnitelmat, jotka ohjaavat Kulttuuriaitan perustoiminnan kohdentamista ja luovat entistäkin tiiviimmän linkin opetus- ja lasten päivähoitopalveluihin. Kulttuuriaitta jatkaa monitaiteisten menetelmien kehittämistä ja on erikoistunut erityisesti lasten ja nuorten osallisuutta tukeviin toimintamalleihin. Jyväskylän kaupungin Tilapalvelun ja kaupunkirakennepalveluiden kanssa on kehitetty toimiva malli, joka mahdollistaa lasten ja nuorten osallistamisen heitä koskevien ympäristöjen ja tilojen suunnitteluun.
Kulttuuriaitalla on pitkäkestoista kansainvälistä yhteistyötä. Jyväskylässä järjestetään joka toinen vuosi Kulttuuriaitan ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä pohjoismainen taidekasvatuksen menetelmä- ja tutkijaseminaari Kulttuuritutka. Kulttuuriaitalla on vastavuoroista yhteistyötä venäläisen Jaroslavlin kaupungin kanssa.
Kulttuuriaitan monipuoliset nettisivut palvelevat Kulttuuriaitan toimialuetta laajempaa aluetta. Nettisivuilta löytyy muun muassa monipuolisia opetusmateriaaleja ja Kulttuuriaitan taiteilijaverkoston yhteystiedot.
Kulttuuriaittaan on sijoitettu Taikalamppu-verkoston tutkija, joka koordinoi Taikalamppu-verkoston toiminnasta tehtäviä opinnäytetöitä ja tutkimuksia sekä tuottaa niiden pohjalta tietoa verkoston toiminnan kehittämisen ja strategiatyön käyttöön (vrt. Myrsky-hanke).
2
Vision toteutumista edesauttaa Kulttuuriaitan motivoitunut, osaava ja seudullisesti toimiva verkosto. Muun muassa erinomaisesti toimivan kulttuurivastaavaverkoston ansiosta koulut ja päiväkodit tuntevat Kulttuuriaitan toiminnan hyvin ja ovat kiinnostuneita yhteistyöstä jatkuvasti kasvavassa määrin. Valtakunnallinen verkosto antaa vertaistukea työssä, joka on kunta- ja seututasolla ainutlaatuista. Lisäksi lastenkulttuurin arvostuksen yleinen nousu ja sosiaalinen tilaus sekä toimijoiden oma usko ja kokemus työn merkityksellisyydestä tukevat vision toteutumista.
3
Vision toteutumisen haasteena on rahallisten resurssien lisäksi löytää sekä poliittisessa päätöksenteossa että kulttuuriasioista vastaavassa virkamiesjohdossa vahva näkemys kulttuurin painoarvosta ja merkityksestä Jyväskylässä ja sen lähiseudulla.
Tällä hetkellä Kulttuuriaitassa ja sen verkostossa nähtävää intoa ja hyvää henkeä uhkaa työssä jaksamiseen ja yleiseen työhyvinvointiin liittyvät haasteet. Henkilöresurssit ovat liian vähäiset ottaen huomioon työn laajuuden. Lisäksi tarvittaisiin rohkeaa innovatiivista uudelleenorganisointa, joka voisi osaltaan helpottaa työpaineita.
Elina K ja Marjo T-N
Kulttuuriaitta, Jyväskylä
1.
VastaaPoistaToiminta on kiinteästi kytkeytynyt väestön kattavasti tavoittaviin kunnallisiin palveluihin; kouluihin, neuvoloihin ja kirjastoihin. Taide ja kulttuuri on kirjattu näiden yksiköiden tavoitteisiin ja sen avulla ylläpidetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja ennaltaehkäistään syrjäytymistä. Palvelut ovat pääosin maksuttomia (mm. museot ja lastenkulttuuri) ja lastenkulttuuri on alueen kulttuuriorganisaatioissa luonteva osa toimintaa. Kaikessa toiminnassa huomioidaan, miten kokemattomammat kulttuurin käyttäjät voisivat lähestyä taidetta ja kulttuuria myös instituutioiden ulkopuolelta. Kaikessa toiminnassa huomioidaan myös erilaisten oppijien tarpeet ja saavutettavuuden aspektit sekä kaadetaan yhteistyötä rajoittavia raja-aitoja eri taiteenalojen ja toimijoiden välillä. Lapsia rohkaistaan tuomaan esille omia näkemyksiään lapsen tai tämän yhteisön elämään liittyvistä asioista ja tarjotaan siihen erilaisia väyliä. Lasten itsensä luomaa kulttuuria tuodaan esiin muun kulttuurin rinnalla esimerkiksi lastenkulttuurikeskuksissa.
2.
Lasten kyky tarkastella maailmaa ennakkoluulottomasti ja kyky luoda uutta on tärkeä voimavara ja se innostaa monia, joten asian puolesta on helppo puhua. Lastenkulttuuritoiminta nähdään positiivisena osana lapsiperheiden arkea ja helppotajuisena, joten sen kautta on helpompi tavoittaa myös perheitä, jotka eivät muuten ole tottuneita kulttuurin käyttäjiä. Tutkimukset ovat kiistatta näyttäneet taiteen ja kulttuurin hyvinvointia edistävät vaikutukset. Kunnalliset päättäjät eivät voi päätöksenteossaan ohittaa tätä tosiasiaa. Erilaiset oppijat pysyvät kiinni opetustahdissa uusien taidetta ja tiedettä yhdistävien oppimismenetelmien avulla. Opettajat osaavat hyödyntää uusia menetelmiä opetustyössään. Taiteen ja kulttuurin menetelmäopinnot ovat osa opettajien koulutusta. Toiminta kouluissa on inklusiivista ja lapsi saa tarvitsemaansa tukea omassa lähikoulussaan, jossa maksimi ryhmäkoko on 15 oppilasta.
3.
Lastenkulttuuri nähdään monesti pelkästään kasvatuksellisena toimintana ja se halutaan toisinaan sulkea pois oikean taiteen ja kulttuuritoiminnan piiristä. Lapsia saatetaan taiteen vastaanottajana myös aliarvioida, jolloin toiminnan sisällöt eivät toisaalta aina vastaakaan taiteelle ja kulttuuritoiminnalle yleisesti asetettavia laatuvaatimuksia. Niin kuin kaikessa kulttuuritoiminnassa, taiteiden väliset ja taidekentän sisäiset keinotekoiset raja-aidat ehkäisevät tehokkaasti uusien ilmaisun muotojen syntymistä ja lapsille tarjottavat kulttuuripalvelut eivät pääse riittävästi kehittymään ja kukoistamaan.
Kuntien minkä tahansa kehittämistyön haasteena ovat luonnollisesti myös maailman talouskriisi ja kansantuotteen romahtaminen.
Terveisin Pirkanmaan Taikalamppu
1. Millaisia lastenkulttuuripalveluja oman alueesi Taikalamppu- keskus tarjoaa vuonna 2020?
VastaaPoistaKotkan Lasten kulttuurikeskus, LAKU, sijaitsee vuonna 2020 kulttuurisatamassa. Uudet tilat kulttuurisatamassa mahdollistavat monipuolisemman lastenkulttuuritarjonnan järjestämisen Lasten kulttuurikeskuksen tiloissa.
Lasten Meripäivät on kasvanut 2020 mennessä lastenfestivaalina kansainväliseksi festivaaliksi, sinne tullaan esiintymään ja viihtymään myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Meripäivien yhteydessä toimii myös Nuorten Meripäivät, jotka on suunnattu lähinnä 12 – 17-vuotiaille. Nuorten Meripäiviä järjestävät yhdessä LAKU, Kotkan nuorisotyöntekijät ja paikalliset nuoret.
Kotkassa ja muualla Kymenlaaksossa on toimivat koulujen kulttuuriopetussuunnitelmat ja kulttuuripolku käsittää kaikki luokat 1.-8.luokille. Jokaisessa kunnassa on käytössä kulttuuripassi 9.luokille. Passin edut kulkevat Kymenlaaksossa yli kuntarajojen.
Lasten Kulttuuriviikot (helmikuu) toimivat edelleen koko Kymenlaakson alueella. Lisäksi koko Kymenlaakson käsittäviä, LAKU:n hallinnoimia, kulttuuritempauksia Kymenlaaksossa ovat:
Satuviikko (lokakuu) sekä Lasten oikeuksien päivän – juhla (marraskuu). Kesäkuukausina (kesä – heinäkuu) toimivat Lasten kulttuurileirit, Laku-leirit, yhä laajemmalla alueella Kotkassa ja niitä järjestetään myös muissa Kymenlaakson kunnissa. Lisäksi kaikkien Kymenlaakson kuntien kanssa järjestetään yhteistä festivaalitapahtumaa.
LAKU:lla on vuonna 2020 oma linja-auto, LAKU-pussi, joka kiertää kouluja ja päiväkoteja, vieden sinne erilaisia kulttuurityöpajoja ja kuskaten koululaisia ja päiväkotilapsia kulttuuriretkille. Koko Kymenlaakson alueella on myös neuvoteltu paikallisten linja-auto liikennöitsijöiden kanssa edullisista kulttuurikuljetuksista päiväkoti- ja koululaisryhmille.
Lisäksi kaikilla Kaakon kunnilla on yhteinen internetportaali, jossa on kattavasti kerrottu kaikista alueen lastenkulttuuritoimijoista ja tapahtumista (tapahtumakalenteri). Portaali on rakennettu niin, että se palvelee mahdollisimman monia: lapsia, nuoria, vanhempia, opettajia, kulttuurituottajia sekä paikallisia taiteilijoita ja lastenkulttuurin tekijöitä (markkinointifoorumi). Kaakon lastenkulttuurportaali toimii näyteikkunana muualle Suomeen siitä, mitä kaikkea Kaakolla on tarjota lasten- ja nuortenkulttuurin saralla.
2. Mitkä asiat ovat tämän työn innoittajina ja mahdollistajina?
Monet edellä mainituista visioista on jo käynnistetty jollain tavoin, joten niiden toteutuminen ei ole epärealistista. Lisäksi kulttuurivastaavaverkosto on vastikään saatu kattamaan kaikki Kotkan koulut ja päiväkodit. Näin ollen saadaan yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa toimimaan entistä paremmin. Kotkassa tehdään jo valmiiksi onnistunutta yhteistyötä Kymenlaakson eri kuntien ja kulttuuritoimijoiden kanssa, joten emme näe esteitä yhteistyön jatkumiselle. Kotkassa on kunnostauduttu myös sponsoriyhteistyökuvioissa, joten lisäresursseja talouteen voidaan hakea sponsorien muodossa.
3. Entä mitkä asiat ovat tämän työn esteinä/haasteina/hidasteina?
Esteiksi ja haasteiksi muodostuvat lähinnä henkilöresurssit, jotka ovat Kotkan LAKU:ssa ja Kymenlaakson kunnissa Kulttuuriaitan tavoin liian vähäiset ottaen huomioon työn laajuuden. Myös toisen haasteen osalta yhdyn Kulttuuriaitan haasteisiin: myös meillä Kymenlaaksossa on haasteena löytää sekä poliittisessa päätöksenteossa että kulttuuriasioista vastaavassa virkamiesjohdosta tukea kulttuurille ja sen merkitykselle.
Laine M-K & Toikka H
LAKU, Kotka
1. Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK on vuonna 2020 laajalti tunnettu lastenkulttuurin tuottaja ja tekijä, joka on vakiinnuttanut asemansa maakunnan kokoavana lastenkulttuurin toimijana ja innoittajana. BARK tarjoaa laadukkaita lastenkulttuuripalveluja ottaen huomioon lasten erilaiset kiinnostuksen kohteet sekä eri ikäryhmät. Keskeinen ajatus on lapset itse kulttuurin tekijöinä. Kulttuuriperintökasvatus tavoittaa kaikki lapset ja siihen on kehitetty uudenlaisia lähestymistapoja ja aktiviteetteja.
VastaaPoista2. Työn innoittajina ovat tietenkin lapset ja halu antaa näille yhteiskuntamme taimille mahdollisuus saada elämyksiä kulttuurista. Kaiken kattavana ajatuksena on tarjota kulttuuria kaikille huolimatta asuinpaikasta tai sosioekonomisesta asemasta.
Työn mahdollistaa yhteistyö eri tahojen kesken. Kuntien kulttuurivastaavat sekä muut tahot antavat ideoita ja toivomuksia lastenkulttuurista ja tapahtumista. Tärkeä mahdollistaja on luonnollisesti raha eli taloudelliset resurssit. Pienemmälläkin panostuksella useamman tahon yhteistyönä ja varat järkevästi kohdennettuna saadaan kulttuuria tuotettua lapsille ja nuorille.
3. Työn vaikeutena ovat taloudellisten resurssien vaatimattomuus. Laaja Pohjanmaan maakunta – etelästä pohjoiseen yli 200 km – asettaa maantieteellisiä hidasteita pitkine etäisyyksineen. Paljolti riippuu myös siitä, miten innokasta tai innotonta väkeä kuntien kulttuurihallinnossa sekä yhteistyökumppaneilla on töissä. Löytyykö konkreettista tahtoa ja aikaa verkostoon, sillä heitä tarvitaan verkostossa mukana kumppaneina.
Seija P. / Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK
1.Vuonna 2020 Lapin lastenkulttuuriverkostossa:
VastaaPoistaToiminta ulottuu koko Lappiin ja siitä hyötyvät myös kunnat, jotka eivät ole verkoston jäseniä. Olemme kehittäneet ja ottaneet käyttöön saavutettavuutta tukevia alueellisia toimintamalleja ja hyödynnämme työssämme informaatioteknologiaa.
Koordinaatiotoiminta on vakinaistettu ja riittävästi resurssoitu. Taikalamppu –tiedotus on monipuolista ja laajaa. Avoin yhdessä tekeminen on mahdollistanut hyvien käytäntöjen sekä hiljaisen tiedon ja taidon siirtymisen, joiden myötä verkosto on luonut sosiaalisia innovaatioita. Laadun, toiminnan, talouden ja saavutettavuuden kannalta olemme löytäneet tehokkaita ratkaisuja, jotka tuovat lisäarvoa verkostona toimimiselle. Edellisiin liittyen olemme tuottaneet julkaisun.
Rajat ylittävä kansainvälinen/pohjoismainen/Barentsin alueen yhteistyö ja monikulttuurisuus ovat vakiintuneet osaksi verkoston toimintaa ja saamelainen kulttuuri on tullut tutuksi koko Suomessa.
Lapsilla ja nuorilla on enemmän vaikuttamisen mahdollisuuksia ja tekeminen on yhä enemmän omaehtoista. Yhteistyö päivähoidon, koulujen, taidelaitosten ja nuorisotoimen kanssa on kiinteää ja pitkäjänteistä. Lapissa on yhä enemmän lasten ja nuorten kulttuurin parissa työskenteleviä ammattilaisia.
2.Innoittajia ja mahdollistajia ovat:
Lasten ja nuorten vaikuttava osallisuus ja oma tekeminen.
Poliittinen päätöksenteko ja asenteet tukevat Taikalamppu –toiminnan kehittämistä. Sitoutunut, innostava, kannustava ja osaava alueellinen verkosto ja yhteistyö.
Saavutettu vakinaistettu toimintamalli mahdollistaa pitkäjänteisen toiminnan.
Valtakunnallinen ja alueellinen vertaistuki.
Riittävät resurssit ja toimijoiden työssä jaksamisen tukeminen.
3.Esteitä, haasteita ja hidasteita ovat:
Lasten ja nuorten kulttuuriin liittyvät asiat eivät näy poliittisessa päätöksenteossa ja tärkeissä asiakirjoissa.
Lastenkulttuurin arvostuksen heikko asema.
Toimijoiden innostuksen ja sitoutumisen puute
Riittävien resurssien puuttuminen; erityisesti henkilöstöresurssit.
Pitkät välimatkat, harva asutus, muuttotappiot ja ikäluokkien pieneneminen.
Taide- ja kulttuurialan osaajien ja ammattilaisten vähäisyys Lapissa.
Terveisin Tuija/Lapin lastenkulttuuriverkosto
1.
VastaaPoistaOulun Taikalamppu on vuonna 2020 vakiintunutta toimintaa, jonka rahoitus ei ole vuosittain haettavien tukien ja avustusten varassa. Valveen lastenkulttuurin toiminnalla on laaja yhteistyöverkosto ja sen toiminnalla on merkittävä ja syvällinen asema koko yhteisön lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantajana eri toimialoilla. Valveen lastenkulttuurin tehtävä on toimia laaja-alaisena asiantuntijana.
Kulttuuritalo Valve on elävä ja monipuolinen kulttuuritalo, joka tarjoaa työmahdollisuuksia taiteilijoille ja taidekasvattajille. Valveella on ehjät ja vakiintuneet lastenkulttuurin rakenteet ja talo on avoin uusille kokeiluille ja kehittämisideoille. Yhteistyö vapaan kentän toimijoiden ja kulttuurilaitosten kanssa on luontevaa.
Lastenkulttuurin keskuksena Valveella on ajankohtaista tietoa taidekasvatuksesta ja taiteella kasvattamisesta. Valveen lastenkulttuuri tuottaa opetusta, työpajoja, opettajien ja kasvattajien perus- ja täydennyskoulusta, näyttelyitä, tapahtumia, seminaareja ja festivaaleja sekä opetusmateriaaleja. Valveen lastenkulttuuri ohjaa opinnäytetöitä ja tekee alan tutkimusta.
Valveen sanataidekoulun ja elokuvakoulun toimintaa on pystytty laajentamaan kysynnän mukaan. Lumotut sanat sanataidefestivaali on vakiintunut ja tunnettu niin paikallisesti kuin kansallisesti. Lastenelokuvafestivaaleita on tullut elokuvakasvattajien ja mediakasvatuksen toimijoiden vuosittainen kohtaamispiste. Yhteydet Oulun yliopistoon, mm. kirjallisuuden, suomen kielen, arkkitehtuuriosaston ja opettajankoulutuksen sekä koulutus- ja tutkimuspalveluiden kanssa ovat syventyneet ja vakiintuneet.
Taidekasvatuksen menetelmät ja kulttuuriopetussuunnitelmat kuuluvat koulujen arkeen. Osassa kouluja elokuva- ja sanataide on oma valinnaisaine, eri teemaiset kulttuurikurssit ovat käytössä kaikilla yläluokilla.
Vuonna 2020 lasten ja nuorten omat tekstit, elokuvat ja muut teokset ovat esillä luontevasti eri medioissa Oulussa ja koko Suomessa. Lasten ja nuorten aito ääni pääsee kuuluviin pitkäjännitteisen taidekasvatuksen myötä. Taidekasvatuksen periaatteet eivät juurikaan muutu vaikka uusi tekniikka voi muuttaakin menetelmiä.
Valve konsultoi elokuvakoulujen ja sanataidekoulujen perustajia muualla suomessa. Kansainvälinen toiminta on nykyistä suunnitelmallisempaa ja perustuu pitkäaikaiseen kumppanuuteen muutamien Valveen toimintaa lähellä olevien kansainvälisten toimijoiden kanssa.
Vuonna 2020 tiedotusta ja asiakasrekistereitä on kehitetty edelleen palvelemaan paremmin myös lapsiperheitä. Sanataidekoulun ja elokuvakoulun vanhempain toiminta on vakiintunutta.
Valveen lastenkulttuurin työyhteisössä on uusia työpaikkoja: kiertävä sanataideopettaja, sanataiteen vakituinen tuntiopettaja, vakituinen videopajan ohjaaja, toinen mediaopettaja, taittaja/graafikko ja opetusmateriaalien toimittaja. Valve on harjoittelupaikkana haluttu ja harjoittelijoita pystytään ottamaan tuplasti enemmän.
Jatkuu...
Kulttuuritalo Valve, Oulun Taikalamppu/ Anna Anttonen, Antti Haaranen, Arja Huotari, Katri Laiho, Tommi Nevala ja Raisa Saarela
Jatkuu...
VastaaPoista2.
Työn innoittajana ovat lapset ja nuoret. Riittävät resurssit, ammattitaitoiset työkaverit niin omassa talossa kuin koko Taikalamppu-verkostossa sekä itse lastenkulttuuri toimialana motivoi ja innostaa. Lastenkulttuurin ammateissa monialaisuus, poikkitaiteellisuus, pitkäjännitteisyys ja edelläkävijän rooli innostaa. Toimenkuvien kehittäminen ja asianmukaiset työehdot koetaan tärkeäksi ja niissä annetaan valtakunnallista esimerkkiä. Työn sisällön suunnittelussa innostaa työpareina ja tiimeissä työskentely sekä oman osaamisen kehittäminen.
Ammattimainen työskentely on mahdollista vain asianmukaisissa toimitiloissa.
3.
Maantieteellinen laajentuminen ja lastenkulttuurin asiakkaiden lisääntyminen kuntaliitosten myötä haastaa kiertävien ja liikkuvien toimintatapojen kehittämisen. Kuntaliitosten myötä myös lastenkulttuurin käyttöbudjetin tulisi lisääntyä samaan tahtiin. Jatkuva rahoituksen etsintä ja hankalat hakuprosessit hidastavat ydintoimintaa.
Kouluyhteistyössä oppimisympäristöjen muutokset ja kehittyminen haastaa taidekasvatuksen. Vuonna 2020 eri mediavälineet ovat kouluissa käytössä luontevasti: opetus ei enää etene tekniikka edellä joten uusista opetusmenetelmistä ja mediasisällöistä kouluissa tulee olemaan puutetta.
Taidekasvatuksen termistön raskas perintö tuo haasteita. Elokuva nähdään mieluummin viihteen muotona eikä taiteena, eikä sen koeta kuuluvan koulumaailmaan. Koulumaailmassa erityislasten integrointi, uskonnolliset vakaumukset ja monikulttuurisuus asettaa haasteita ja tarpeita kehittää taideopetusta ja henkilökunnan täydennyskoulutusta. Sosiaali- ja terveystoimialan yhteistyöpyynnöt haastavat taidekasvattajia ja tuottajia ammatillisesti. Kaupallisuuden paineet ja tulosvastuu lisäävät markkinoinnin volyymin kasvattamista.
Kehittämistehtävien ja toimintakentän laajuus haastavat rajaamaan oman keskuksen erityisosaamisalaa. Taikalamppukeskuksien olisi tunnistettava mitkä ovat oman keskuksen juttuja: mitkä ovat osaamisen vahvuudet ja heikkoudet. Taikalamppuverkosto tarvitsisi lisää resursseja kunkin toimijan erityisosaamisen tuotteistamiseksi niin, että se olisi nykyistä helpommin hyödynnettävissä myös muissa keskuksissa.
Kulttuuritalo Valve, Oulun Taikalamppu/ Anna Anttonen, Antti Haaranen, Arja Huotari, Katri Laiho, Tommi Nevala ja Raisa Saarela
1.
VastaaPoistaLastenkulttuuripalvelujen suunnittelu pohjautuu OPM:n Kulttuuripolitiikan strategiaan 2020, jossa on määritelty kulttuuripolitiikan toimintaympäristömuutokset ja linjaukset toiminnan sisältöihin ja rahoituksen painopisteet. Kulttuuripalveluiden sisältö on linkitetty kaupungin strategisiin tavoittei-siin ja palveluvalikko edustaa kauttaaltaan lasten ja nuorten hyvinvointia edistävää toimintaa. Las-ten ja nuorten hyvinvointityö jatkuu pitkän aikavälin suunnitelmien mukaisesti. Kulttuuri on tunnustetusti tärkeä osa lasten ja nuorten hyvinvointia ja palveluita tuotetaan monialaisesti.
Kuntien palvelurakenneuudistusten vaikutukset näkyvät mm. seutukunnallisesti tuotettujen palvelu-jen lisääntymisenä. Pääkaupunkiseudulla toimitaan riittävästi resurssoidun, yhteisen lasten ja nuor-ten kulttuuripalveluiden palvelustrategian pohjalta. Uusilla lapsiperhevaltaisilla alueilla, kuten Mar-ja-Vantaalla on lähipalvelut huomioitu jo alueiden suunnittelussa.
Toiminnan, erityisesti taidekasvatuksellisten sisältöjen integroiminen opetussuunnitelmaan on 2020 on toteutunut. Taide- ja kulttuuriperintökasvatus sekä tanssikasvatus ovat perusopetuksen opetus-suunnitelmissa mukana. Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kanssa täydentyy ja tulee entistä kokonaisvaltaisemmaksi. Yhdenvertaisuus toteutuu Luovuus- ja kulttuurikasvatussuunnitel-man mukaisesti. Yhteistoimintamallit ovat vakiintuneet: silta koulun ja kulttuurin välille on raken-nettu ja resurssoitu.
Lastenkulttuuritoiminnan painotukset muuttuvat ajan mukana. Voimakas media-alan kasvu ja ulot-tuminen lasten elämään ja osaamiseen johtaa palvelujen tarjoamiseen käyttämällä uusia kanavia ja välineitä (uudet oppimisympäristöt ja ilmiöopettaminen). Kilpailijoita tulee koko ajan lisää kaupal-lisella puolella ja uusia viihtymiskeskuksia rakennetaan. Tähän kilpailuun on vastattava tarjoamalla vaihtoehtoja tekemiseen ja toimia siellä, missä ihmiset liikkuvat.
Lasten taidetalot ovat olennainen osa elävää kaupunkikulttuuria. Talot tarjoavat monipuolista oh-jelmaa, ja eri kulttuuritaustaisten perheiden osallisuus on huomioitu jo suunnittelussa. Talot toimi-vat eri kulttuuritaustaisten asukkaiden yhdistäjänä.
Nuoriso- ja kulttuuripalvelut toimivat aktiivisesti yhdessä nuorten omaehtoisen kulttuurin edistämi-seksi. Yhteistyö on monipuolista ja siihen panostetaan taloudellisesti nykyistä enemmän.
Palveluissa painottuu nuorten oma aktiivisuus, oman tekemisen tukeminen ja osallisuuden vahvis-taminen.
Vantaa on kansainvälinen ja monikulttuurinen suurkaupunki, jossa tarvitaan yhdessä olemista ja yhdessä tekemistä.
2.
Valtakunnallinen lastenkulttuuriyhteistyö ja –strategia luo kehyksen ja viitoittaa sekä toimiminen valtakunnallisessa Taikalamppuverkostostossa tukee ja innostaa. Kulttuurille kehitetään mittareita, joilla toiminnan vaikuttavuus saadaan näkyviin. Tiivistä yhteistyötä eri hallintokuntien välillä re-surssoidaan riittävästi.
Uusiutuva henkilökunta on innovatiivista ja osaavaa. Kulttuurituottajat ovat arvostettuja yhteistyö-kumppaneita ja oman alansa asiantuntijoita. Heitä innostaa mahdollisuus tarjota motivointi- ja op-pimiskokemuksia/-elämyksiä, jotka parhaimmassa tapauksessa kannustavat syventämään tietoa. Kulttuuripalveluiden tulee vahvistaa henkilökuntansa uskottavuutta ja kyvykkyyttä hyvänä yhteis-työkumppanina toimimiseen. Kulttuurin edustus tulee saada eri toimialojen työryhmiin mukaan. Toiminnan tulee olla avointa ja nojata strategian missioon, visioon ja arvoihin.
Vantaan imago kulttuurikaupunkina on valtakunnallisesti tiedostettu. Kulttuuri linkittyy kaupungin eri palvelujen sisälle ja on osa kaupunkilaisten arkipäivää. Uudet asuinalueet ja pääkaupunkiseudun yhteistyö motivoivat ja laajentavat toimintamahdollisuuksia.
JATKUU...
3.
VastaaPoistaTyöhön vaikuttavia uhkatekijöitä on paljon. Tehdäänkö jatkossakin työtä alimitoitetuin resurssein, jolloin ajan ja tehtävien hallinnan kanssa kamppailu vaikuttaa jaksamiseen? Miten tehdään onnistu-neita rekrytointeja, kun alan palkkakehitys laahaa jäljessä? Palkan lisäksi eivät määrä- ja osa-aikaisuudetkaan houkuttele työntekijöitä. Tällä hetkellä uusien toiminnanohjausjärjestelmien seura-uksena kulttuurituottajat tekevät yhä enenevässä määrin toimistorutiineja, jolloin suunnitteluun ja kehittämiseen tarkoitettu aika jää yhä lyhyemmäksi. Kurjistuva kuntatalous hidastaa määrärahojen kasvua, mikä vaikuttaa tulevan suunnitteluun. Laman aikana tehdään ratkaisuja, joilla on kauaskan-toiset seuraukset.
Hidasteena ja esteenä voi olla myös se, etteivät muut hallintokunnat pidä kulttuuria varteenotettava-na kumppanina; varjellaan omaa rahakirstua ja pelätään lisääntyvää työmäärää. Totutut tavat ja jäy-kät organisaatiot, luutuneet ihmiset, ajatukset ja toimintamallit ovat usein kehityksen esteenä. Tai-teen tuominen ”työvälineeksi” esim. yhteistyöhön terveyspalvelujen kanssa on myös haaste yhteis-kunnassa, jossa tarvitaan yhä enemmän ohjausta ja erityistukea eri ikäisten ihmisten ja perheiden ongelmiin.
Haasteena on saada kehitettyä sellaiset mittarit, joiden kautta toiminnan merkitys ja tulokset saa-daan näkyväksi. Mittareiden kautta kulttuuripalvelut pääsevät uskottavuudessa samalle viivalle laki-sääteisten peruspalveluiden kanssa ja niihin halutaan panostaa.
Tulevaisuuteen liittyy paljon pohdittavaa:
- Miten perherakenteiden muutokset näkyvät 2020-luvun yhteiskunnassa ja taiteessa (lama, viikko-viikko -lapset, ulkomailta adoptoidut lapset, kolmannen polven maahanmuuttajat)?
- Mitä tapahtuu vanhoilla asuinalueilla?
- Onko Vantaalla slummeja?
- Monikulttuurisuus on rikkaus, mutta miten sitä osataan hyödyntää? Tarvitaan uutta osaamista, uu-sia ajatuksia ja paljon yhteisiä ponnistuksia.
- Globaalit uhat
Taidetalo Pessi, Vantaa/ Annukka Stenius
1. Louhimo vaikuttaa vuonna 2020 rytmimusiikin monilla eri osa-alueilla. Toiminta on laajentunut soittamisen lisäksi myös valo ja äänitekniikkaan. Seinäjoen seudulla pyörii itsestään laaja koulujen, bändien ja nuopparien välinen yhteistyö. Uusia bändejä tulee jatkuvasti ja moni alueen bändi on lyönyt itsensä läpi Suomessa ja ehkäpä jopa kansainvälisesti. Nuoret järjestävät itse soittotapahtumia ja ovat oppineet tapahtumanjärjestämistä, sekä itsenäistä organisointia. Louhimo tarjoaa laajasti opetusmateriaalia ilmaiseksi ja avustaa nuorisoa myös tutkintojen suorittamisessa.
VastaaPoista2. Kouluyhteistyön ansiosta Louhimo tavoittaa suuria määriä lapsia ja nuoria. Mikäli kouluissa on ajan tasalla olevaa bändiohjausta, nuorten on helppo tarttua soittimiin ja aloittaa elinikäinen harrastus. Joillekkin soittamisesta voi tulla jopa ammatti. Nuorten syrjäytyminen vähenee, jos tällaista harrastemahdollisuutta voidaan tarjota mahdollisimman laajasti.
3. Bändissä soittamista tai rytmimusiikin parissa toimimista ei kaikissa tapauksissa pidetä oikeana työnä tai harrastuksena josta voisi tulla työ. Monissa tapauksissa harrastus saattaa jäädä aikuisiän kynnyksellä kokonaan pois. Työllisyysnäkymä muusikolla on huono, joten tilalle tulee nopeasti muita uravaihtoehtoja.
Pienempien koulujen resurssit eivät välttämättä riitä bändilaitteiden ostamiseen saati sitten jatkuvaan bändiohjaukseen. Myöskään Louhimon työntekijöiden aika ei riitä suuremman mittakaavan kiertävään ohjaukseen.
Juho Vanhanen, Seinäjoki/Louhimo